Kukkumaen paivakoti

Liikunnallisen toimintakulttuurin tila varhaiskasvatuksessa yksiköiden itsearvioimana

Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelma tukee kuntia ja varhaiskasvatusyksiköitä liikunnallisen toimintakulttuurin edistämisessä. Yhtenä tukimuotona on toimintakulttuurin itsearviointiin kehitetty Nykytilan arviointi varhaiskasvatukseen -työkalu, joka tukee liikunnan edistämiseen liittyvän ohjelmatoiminnan tiedolla johtamista. Itsearvioinnin tulosten perusteella varhaiskasvatuksen liikunnallinen toimintakulttuuri toteutuu parhaiten strategisella ja toiminnan tasolla. Eniten kehitettävää on liikkumista mahdollistavassa tuessa ja olosuhteissa.

Nykytilan arviointi on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: 1) toiminnan toteuttaminen, 2) liikkumisen lisääminen ja istumisen vähentäminen, 3) henkilökunnan osallistuminen, osaaminen ja työhyvinvointi, 4) lapsen osallisuus, 5) piha ja tilat, 6) liikuntavälineet, 7) toiminnallisuus ja motorinen kehitys sekä 8) yhteistyö lasten liikkumisen edistämiseksi. Jokainen osa-alue sisältää 5–8 väittämää, joiden toteutumista yksikössä arvioidaan asteikolla 0–4 (0=ei toteudu lainkaan, 4=toteutuu täysin). Arvioinnissa on yhteensä 56 väittämää. Laajan sisällön sekä monipuolisten näkökulmien tarkoitus on havainnollistaa yksiköille, miten monilla tavoin liikkumista voidaan edistää varhaiskasvatuksessa.

Arviointi ohjeistetaan tehtäväksi ryhmätyönä, jotta eri henkilöstöryhmien ääni ja näkökulmat tulisivat huomioiduksi. Noin puolet yksiköistä on tehnyt arvioinnin tiimipalaverissa ja noin kolmannes Liikkuva varhaiskasvatus -tiimissä. Kymmenen prosenttia arvioinneista on suorittanut yhteyshenkilö tai johtaja yksin. Noin viidennes yksiköistä on toteuttanut arvioinnin muulla tavalla, esimerkiksi johtaja ja yhteyshenkilö yhdessä. Myös koko henkilöstöä oli hyödynnetty arvioinnissa toteuttamalla se esimerkiksi kehittämispäivänä. Vastaukset on syötetty sähköiseen järjestelmään ja yksikkö saa visuaalisen yhteenvedon vastauksistaan.

Tässä artikkelissa käytetään Nykytilan arvioinnin aineistoa, johon on koottu kolmelta toimintavuodelta 2019–2022 ohjelmaan rekisteröityneiden varhaiskasvatusyksiköiden uusimmat vastaukset (N=1314). Arviointeja kertyi seuraavasti: 2019–20: 335, 2020–21: 510 ja 2021–22: 469. Arviointeja oli tehty 161 kunnassa eli 52 prosentissa kaikista Suomen kunnista.

 

Liikkumisen edistämistä kuvaavat indeksit tiivistävät Nykytilan arvioinnin tuloksia

Nykytilan arvioinnin kahdeksan osa-alueen väittämät ryhmiteltiin analyysiä varten sisällöllisesti neljän kategorian alle: strategia, olosuhteet, toiminta ja tuki. Väittämien lukumäärältään suppeimmat kategoriat ovat strategia (6 väittämää) ja olosuhteet (8 väittämää). Laajimmat olivat toiminta (20 väittämää) ja tuki (22 väittämää). Väittämistä laskettiin summapistemuuttujat, jotka yhteismitallistettiin muuntamalla ne prosenttiosuuksiksi maksimipisteistä. Muodostettujen neljän indeksin tarkoituksena on tiivistää arvioinnin tuottamaa tietoa, jotta sitä olisi helpompi hyödyntää esimerkiksi kuntien päätöksenteossa.

Strategia: toimintaa ohjaavat suunnitelmat ja periaatteet. Strategia-indeksi saa valtakunnallisesti arvon 74 prosenttia, joka on kaikista indekseistä korkein. Strategia-indeksi kuvaa toiminnan ja sen kehittämisen suunnitelmallisuutta. Siihen kuuluu kuusi väittämää, joista ”Johtaja on sitoutunut Liikkuva varhaiskasvatus -toimintaan” on arvioitu toteutuvan näistä väittämistä yleisimmin (92 %). Liikkumisen edistämisen kirjaukset kunta- tai yksikkötason toimintasuunnitelmissa, strategioissa ja varhaiskasvatussuunnitelmissa toteutuvat noin kolmessa yksikössä neljästä. Eniten kehitettävää on liikuntavälinehankintojen suunnittelussa ja määrärahan varaamisessa niille vuosittain (39 %) sekä tavoitteiden ja toimenpiteiden valitsemisessa liikkumisen edistämiseksi (63 %).

Olosuhteet: aktiivisuutta edistävät tilat, ympäristöt ja välineet. Olosuhteet-indeksi saa arvon 64 prosenttia. Indeksi kuvaa varhaiskasvatusyksiköiden sisä- ja ulkotilojen, välineiden sekä lähiympäristön hyödyntämistä liikkumisen näkökulmasta. Indeksiin kuuluu kahdeksan väittämää. Yleisimmin toteutuneiksi on arvioitu pihan toimintamahdollisuuksien ja turvallisuuden arviointi liikkumisen näkökulmasta (81 %) sekä lähiympäristön ja luonnon hyödyntäminen päivittäisessä liikkumisessa (69 %). Eniten kehitettävää on liikuntasalin käytössä monipuolisesti päivän aikana (37 %) ja erityisvälineiden saatavuudessa liikkumiseensa tukea tarvitseville lapsille (32 %).

Toiminta: aktiivisuutta edistävä toiminta. Toiseksi korkeimman arvon valtakunnallisesti saa Toiminta-indeksi (70 %). Toiminta-indeksi kuvaa aktiivisuutta edistävän toiminnan tilaa yksikkötasolla ja siihen kuuluu 20 väittämää. Tässä indeksissä on olennaista, että siihen valittujen väittämien toimenpiteet tuottavat itsessään liikkumista tai vähentävät paikallaanoloa. Puolet toimenpiteistä on arvioitu toteutuvan yli 80 prosentissa varhaiskasvatusyksiköistä. Yleisimmin toteutuvat lasten liikkumisen ulkona vähintään tunnin ajan päivittäin (98 %) ja lähes yhtä usein henkilökunnan rohkaisemisen, kannustamisen ja lapsille palautteen antamisen liikkumisesta (96 %). Eniten kehitettävää on huoltajien osallistamisessa Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnan toteuttamiseen (16 %), lasten osallisuudessa yhteisten liikunnallisten tapahtumien suunnitteluun ja järjestämiseen (22 %) sekä teknologian hyödyntämiseen liikkumisen lisääjänä (35 %).

Tuki: aktiivisuutta tukeva yhteistyö. Eniten kehitettävää on Tuki-indeksiin kuuluvissa toimenpiteissä, koska se saa valtakunnallisesti alhaisimman arvon (53 %). Indeksi kuvaa aktiivisuutta tukevaa monialaista yhteistyötä ja lasten liikkumista mahdollistavia toimenpiteitä eri tasoilla. Siihen kuuluu 22 väittämää, ja se on siten laajin kaikista indekseistä. Yleisimmin on arvioitu toteutuvan lasten mahdollisuus liikkua päivittäin vähintään kaksi tuntia (95 %). Olosuhteisiin liittyvistä liikkumista mahdollistavista toimenpiteistä yleisimmin toteutuvat pihasäännöistä sopiminen henkilökunnan ja lasten kanssa (89 %) sekä erilaisiin pihalla liikkumisen mahdollisuuksiin tutustuminen yhdessä lasten kanssa (87 %). Myös lasten motorisista taidoista tehtyjen havaintojen hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa on arviointien mukaan yleistä (85 %).

Tuki-indeksiin sisältyy useita väittämiä, joiden toimenpiteiden arvioidaan toteutuvan vain noin joka viidennessä yksikössä. Näitä ovat muun muassa huoltajien kannustaminen kulkemaan matkat varhaiskasvatukseen aktiivisesti (18 %), yhteistyö muiden varhaiskasvatusyksiköiden (18 %), esiopetuksen ja koulun (20 %), kunnan eri hallintokuntien (20 %) sekä paikallisten toimijoiden (22 %) kanssa. Indeksiin sisältyy toiminnan vakiintumisen kannalta keskeisiä väittämiä, jotka liittyvät Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnan organisointiin: toimintaa koordinoi tiimi (48 %), henkilökunta keskustelee säännöllisesti toiminnasta (39 %) ja yhteyshenkilölle on järjestetty aikaa toiminnan koordinointiin (31 %).

Toimintakulttuuri muuttuu varhaiskasvatuksen eri tasoilla – lapsi, yksikkö, kunta, koko Suomi – askel kerrallaan (Soukainen ym. 2019). Toiminnan organisointi ja johdon sitoutuminen vahvistavat toimintaa ja tuovat jatkuvuutta. Viime vuosina olosuhteet toimintakulttuurin kehittämiselle eivät ole olleet helpot, kun esimerkiksi toiminnan tehostamistavoitteet ovat tuoneet arkeen jatkuvaa kiirettä, kasvattaneet ryhmäkokoja sekä lisänneet henkilöstön vaihtuvuutta (Repo ym. 2019). Nämä asiat samoin kuin koronapandemian aiheuttamat ongelmat haasteet voivat merkittävästi vaikuttaa toimintakulttuurin kehittämiseen, mikä korostaa toiminnan suunnitelmallisuuden, seurannan ja arvioinnin merkitystä entisestään.

Tulosten perusteella varhaiskasvatuksen liikunnallinen toimintakulttuuri toteutuu parhaiten strategisella ja toiminnan tasolla. Eniten kehitettävää on liikkumista mahdollistavassa tuessa ja olosuhteissa.

Nykytilan arviointi varhaiskasvatukseen -työkalu voi osaltaan auttaa pysyvien toimintatapojen muodostumisessa sekä resurssien kohdentamisessa niin, että lasten liikkumista mahdollistava toimintakulttuuri toteutuu osana arkisia toimintatapoja. Työkalu on ollut ohjelmaan rekisteröityneiden yksiköiden käytössä vuodesta 2016 lähtien. 

Nykytilan arviointi -työkaluun

 

Kirjoittajat:
Katariina Kämppi, tutkija, Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Harto Hakonen, tilastoasiantuntija, Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Katja Rajala, tutkija, Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Toimituskunta:
Merita Bruun, viestintäpäällikkö, Liikkuva koulu -ohjelma, Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Hanna Vehviläinen, viestinnän asiantuntija, Liikkuva koulu -ohjelma, Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Teksti on lyhennetty alkuperäisestä artikkelista, joka on julkaistu Liikunta & Tiede -lehdessä 1/2023.