Osana Liikkuvan varhaiskasvatuksen seurantaa ja arviointia tehtiin syksyllä 2024 varhaiskasvatuksen henkilöstölle kysely, jolla selvitettiin henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia liikkumisen edistämisestä varhaiskasvatuksessa sekä yksiköiden Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnasta. Tulosten mukaan Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnassa on painotettu motoristen taitojen havainnointia ja kehittämistä. Muita painopisteitä ovat olleet lasten osallisuuden edistäminen ja varhaiskasvatusympäristön kehittäminen liikkumista tukevaksi.
Lähes kaikki vastaajat kokevat, että lasten liikkumisen mahdollistaminen on varhaiskasvatusyksikössä kaikkien tehtävä. Henkilöstö toimii arjessa lasten liikkumista edistävästi 77 prosentin mielestä. Kaksi kolmesta vastaajasta on sitä mieltä, että liikkumisesta keskustellaan säännöllisesti ja että istumisen ja paikallaanolon vähentämiseen on kiinnitetty huomiota.
Henkilöstön osaaminen hyvällä tasolla
Kaksi kolmesta vastaajasta kokee Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnan hyödyllisenä yksikössään ja omaa työtään tukevana. Toisaalta joka kymmenes kokee sen lisänneen omaa työtaakkaa. Puolet raportoi, että toiminta on lisännyt osaamista lasten liikkumisesta ja sen edistämisestä. Henkilöstöstä noin viidennes arvioi lasten liikkumiseen liittyvän osaamisensa erinomaiseksi ja kaksi kolmesta hyväksi.
Reilu neljännes vastaajista on osallistunut viimeisen kahden vuoden aikana liikunta-aiheiseen koulutukseen. Viidennen henkilöstöstä ei koe tarvitsevansa koulutusta aiheesta. Toiveet koulutusten sisällöiksi ovat samansuuntaisia kuin toiminnan painotukset: eniten mainintoja saivat liikkumista tukevat oppimisympäristöt, vähän liikkuvien lasten liikkumisen edistäminen sekä motoristen taitojen havainnointi ja kehittäminen.
Liikkuva varhaiskasvatus -toimintaa ovat edistäneet useat henkilöstöön liittyvät asiat, kuten osaaminen, keskinäinen vuorovaikutus, asenteet ja mahdollisuus täydennyskoulutukseen. Reilu puolet vastaajista kokee, että Liikkuva varhaiskasvatus on koko yksikön yhteinen juttu. Toimintaa estäviä asioita ovat tilojen ja henkilöstön riittävyys, puutteet tilojen esteettömyydessä, henkilöstön saatavuus ja asenteet sekä lapsiryhmien koko.
Varhaiskasvatuksessa tuetaan perheiden liikkumista
Henkilöstöstä kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että varhaiskasvatuksessa kannustetaan perheitä liikkumaan yhdessä. Noin puolet henkilöstöstä arvioi, että keskustelu huoltajien kanssa lapsen liikkumisesta on osa rutiinia lapsenhakutilanteissa. Tulosten perusteella liikkumisen puheenottaminen on varhaiskasvatuksen henkilöstölle varsin luontevaa, sillä vain noin kuudennes kertoo tarvitsevansa siihen koulutusta.
Yhteisesti sovitut käytännöt helpottavat liikkumisen esille ottamista perheiden kanssa. Vastuuhenkilöistä lähes puolet kertoo, että yksikössä on sovittu yhteiset käytännöt liikkumisen puheeksi ottamiseksi perheiden kanssa. Liikkumisen puheeksi ottaminen oli ollut toiminnan painopisteenä viimeksi kuluneen vuoden aikana kolmanneksessa yksiköistä. Kolmessa neljästä yksiköstä on sovittu käytäntö lasten motoristen taitojen havainnointiin, kun taas liikkumisen havainnointiin on käytäntö kahdessa yksikössä kolmesta. Sovittu käytäntö perheiden ohjaamisesta liikuntaneuvontaan on vielä harvinainen, sillä se löytyy alle viidenneksestä yksiköistä.
Varhaiskasvatuksen rooli perheiden liikuntaneuvonnassa kiteytyy vastausten perusteella perheiden ohjaamiseksi liikuntaneuvonnan pariin, tiedon välittämiseksi sekä perheiden kannustamiseksi ja tukemiseksi.
Työhyvinvointiin apuja liikunnallisista keinoista
Puolet henkilöstöstä on sitä mieltä, että heidän työpaikassaan huolehditaan henkilöstön kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Hyvinvoinnista huolehtiminen näkyy päivittäisessä arjessa joka kolmannen vastaajan mielestä. Kolmannes vastaajista kokee, että heidän työkykyään edistetään työpaikalla ja että heillä on mahdollisuus palautumiseen työpäivän aikana.
Oman työhyvinvointinsa edistämiseksi varhaiskasvatuksen henkilöstö kokee tarvitsevansa tukea työkuorman ja työajan hallintaan sekä resurssien tehokasta käyttämistä ja lisäämistä. Liikunnallisista keinoista toivottiin liikunta- ja kulttuurietuuksien lisäämistä, taukoliikuntamahdollisuuksia, tukea itsestä huolehtimiseen (esim. fysioterapeutin ohjaus) sekä säännöllisiä hyvinvointitapahtumia ja -koulutuksia. Myös mahdollisuus taukoihin ja palautumiseen työpäivän aikana nousi esiin vastauksista.
Tarkemmat tutkimustulokset löytyvät tukimateriaalista:
Henkilöstökyselyn tutkimuskooste
Tutkimusaineisto on kerätty osana Liikkuvan varhaiskasvatuksen seurantaa ja arviointia syksyllä 2024. Kyselyyn vastasi 1222 henkilöä yhteensä 121 kunnasta. Kyselyn vastaajista 53 oli johtajia ja 200 Liikkuva varhaiskasvatus -vastuuhenkilöitä. Kysely on toteutettu ensimmäisen kerran vuoden 2020 syksyllä.
Liikuntaneuvonnasta ja henkilöstön työhyvinvoinnista on julkaistu myös erilliset artikkelit:
- Rajala, K. & Kämppi, K. (2024). Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen henkilöstön näkökulmia liikuntaneuvontaan. Jamk Arena Pro. https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0783-149
- Kämppi, K., Merilehto, J. & Rajala, K. (2024). Henkilöstön työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. Jamk Arena Pro. https://urn.fi/urn:nbn:fi:jamk-issn-2984-0783-155
Kirjoittajat:
Tutkija Katariina Kämppi ja tutkija Katja Rajala
Likes, Jamk
katariina.kamppi (a) jamk.fi, puh. 0400 103 703
katja.rajala (a) jamk.fi, puh. 0400 658 003