Lapset kiipeilee kiipeilyseinällä

Uutta tietoa pienten lasten liikkumisesta ja motorisista taidoista

Yli 90 prosenttia 4–6-vuotiaista lapsista liikkuu suositusten mukaisesti vähintään kolme tuntia päivässä. Reipasta ja rasittavaa liikkumista sen sijaan kaivattaisiin lisää pienten lasten arkeen: suositeltu tunti reipasta ja rasittavaa liikkumista kertyi vain 46–85 prosentille lapsista.

Tulokset selviävät Piilo-tutkimus- ja kehittämishankkeen tulosraportista. Piilo-hankkeessa kehitettiin pienten lasten liikkumisen ja hyvinvoinnin seurannan menetelmäkokonaisuus. Tutkimukseen osallistui vuosina 2019–2021 noin 800 lasta, heidän huoltajansa sekä varhaiskasvatuksen henkilöstö pääkaupunkiseudulla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Suomessa.

Liikkuminen varhaiskasvatuspäivän aikana

Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että varhaiskasvatus mahdollistaa lapselle vähintään kaksi tuntia liikkumista päivässä. Tutkimuksessa saatiin varhaiskasvatusajalta mitattua tietoa fyysisestä aktiivisuudesta 715 lapselta.

Neljävuotiaat lapset liikkuivat varhaiskasvatuspäivän aikana keskimäärin 2,5 tuntia eli 150 minuuttia (pojat 155 min ja tytöt 146 min), 5-vuotiaat 154 minuuttia (pojat 164 min ja tytöt 146 min) ja 6-vuotiaat 158 minuuttia (pojat 170 min ja tytöt 147 min). Varhaiskasvatuspäivän aikaisen liikkumisen osuus tässä tutkimuksessa oli keskimäärin 63 prosenttia koko päivän aktiivisuudesta.

Keskimääräisten tulosten perusteella siis tutkimuksessa mukana olevissa varhaiskasvatuksen toimipaikoissa toimitaan Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman asettaman tavoitteen mukaisesti ja mahdollistetaan lapsille vähintään kaksi tuntia fyysistä aktiivisuutta varhaiskasvatuksen aikana.

Lasten motoriset taidot

Lapsen mahdollisuudet liikkua perustuvat hänen motorisiin taitoihinsa. Itsenäinen liikkuminen paikasta toiseen edellyttää taitoa ryömiä, kontata, kiivetä, kävellä, juosta ja hypätä. Niiden lisäksi monet lasten leikit edellyttävät taitoa heittää, ottaa kiinni, lyödä ja potkaista palloa. Motoriset taidot kehittyvät lihashermojärjestelmän, aistitoimintojen ja fyysisten ominaisuuksien kehittymisen vuorovaikutuksessa. (Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma-asiakirja)

Piilo-tutkimuksen tulosten mukaan lasten motoriset taidot eli staattinen ja dynaaminen tasapaino sekä liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot olivat sitä parempia, mitä vanhempia lapset olivat. Tytöillä oli poikia parempi staattinen tasapaino ja poikien välineenkäsittelytaidot olivat tyttöjä paremmat.

Motorisissa taidoissa oli suuria yksilöiden välisiä eroja. Motoristen taitojen kehittymistä voidaan tukea parhaiten tarjoamalla kaikille lapsille päivittäin mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti ja riittävästi.

Piilo-hankkeen tulosraportti Likesin verkkosivuilla

Lisätietoa Piilo-tutkimushankkeesta: www.likes.fi/tutkimus/piilo/

Tiedote Piilo-hankkeen tuloksista opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kolmivuotinen Piilo-hanke on osa Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman toteutusta. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Likes ja Jyväskylän yliopisto. Suomessa ei ole ollut alle kouluikäisten lasten liikkumiseen liittyvien tekijöiden systemaattista seurantaa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ohjelman tietoperustaa ja tehdä suunnitelma valtakunnallisesta tiedonkeruujärjestelmästä. PIILO-hankkeen aikana tehdään menetelmävalintoja tutkimusperustaisesti sekä kehitetään tarvittaessa uusia menetelmiä väestötason seurannan toteutukseen.