Ylöjärvi käyttää työkalua poikkeuksellisesti aina loppuvuodesta, sillä se on tuntunut heille sopivimmalta ajankohdalta. Työ on jatkunut säännöllisesti jo kolmen vuoden ajan.
Arvioinnin osa-alueita on kahdeksan; toiminnan toteuttaminen, liikkumisen lisääminen ja istumisen vähentäminen, henkilökunnan osallistuminen, osaaminen ja työhyvinvointi, lapsen osallisuus, pihat ja tilat, liikuntavälineet sekä toiminnallisuus ja motorinen kehitys. Jokainen osa-alue sisältää 5–10 väittämää, joilla liikunnallista toimintakulttuuria arvioidaan.
Lasten ja nuorten liikuntakoordinaattori Heikki Puttonen kertoo, että Ylöjärvellä on 24 päiväkotia ja yhdeksän perhepäivähoitajaa. Hän pitää työkalua hyödyllisenä tapana saada konkreettista ja koottua tietoa liikuntakulttuurista.
– Suosittelemme, että kysely täytetään yhdessä koko henkilökunnan voimin. Tiedän, että joissain paikoissa joka ryhmä täyttää kyselyn erikseen ja kokoaa tulokset tarkasti yhteen ja laskee lukujen keskiarvot. Tapoja voi olla monia.
Keskustelu synnyttää ideoita
Puttonen arvelee, että arvioinnin tekemiseen menevä aika riippuu siitä, kuinka yksimielisiä asioista ollaan.
– Ristiriidat synnyttävät keskustelua, josta syntyy edelleen ajatuksia ja ideoita. Toiveena onkin, että liikunnasta puhutaan mahdollisimman paljon. Tärkeää on valita yksi selkeä kehityskohde. Kehittämisestä ei saa tulla ähkyä. Liian iso kokonaisuus johtaa usein siihen, että mitään ei tapahdu.
Ennen koronapandemiaa liikuntakoordinaattori Puttonen kävi tulosten kanssa keskustelemassa jokaisessa päiväkodissa ja seuraamassa kehityskohteen valintaa.
– Nyt apuna ovat olleet etäpalaverit, mutta en halua tässä tilanteessa asettaa henkilökunnalle lainkaan painetta, koska hoitajia on paljon sairaina.
Puttonen on tyytyväinen työkalun avulla saatuihin tuloksiin, sillä niitä pystyy hyödyntämään kaupungin hyvinvointityössä.
– Tämä on tiedolla johtamista, asiat eivät perustu vain mielikuviin, Puttonen iloitsee.
Paikasta toiseen liikkuen ja lasten tarkastelua
Päiväkodinjohtaja Maarit Tasalan johdettavina ovat Kaiharin, Mutalan ja Vahannan päiväkodit sekä kuusi perhepäivähoitajaa.
Jokainen päiväkoti tekee arvioinnin yhdessä oman henkilökuntansa kanssa. Perhepäivähoitajat tekevät yhdessä yhteisen arvioinnin. Aikaa heillä kuluu noin yhden viikoittaisen vakiopalaverin verran.
– Yhdeksi kehittämiskohteeksi on aiemmin valittu muun muassa lasten paikasta toiseen siirtymisen liikunnallistaminen. Lapset saivat keksiä oman tavan liikkua tai siirryttävälle matkalle tehtiin temppurata. Tällä kertaa päätimme seurata systemaattisesti lasten liikkumistapoja ja kehittää liikuntahetkiämme niiden mukaisiksi, Tasala kertoo.
Hän pitää tärkeänä, että jokaisessa päiväkodissa on innokas ihminen, joka pitää yllä liikunnallista puhetta. Tällaisen ihmisen innokkuus tarttuu ja saa ihmiset tekemään yhdessä kivoja juttuja.
Teksti: Katri Klinga