Varhaiskasvatuksen olosuhdekartoituksen mukaan noin puolet yksiköistä arvioi sisätilojensa toimivuuden liikunnan kannalta hyväksi tai erinomaiseksi. Kahdella kolmesta yksiköstä on käytössä oma liikuntasali tai erillinen sisäliikuntatila. Mitä suurempi yksikkö on, sitä yleisemmin sillä on oma liikuntatila.
Villa Piiparin päiväkodissa ei ole omaa liikuntasalia yhdessäkään kolmesta, muutaman sadan metrin etäisyydellä toisistaan sijaitsevassa yksikössä. Lapsia on yhteensä 135, yksivuotiaista esikouluikäisiin.
Päiväkodinjohtaja Maija Turja-Harjula on työskennellyt tehtävässään yli 30 vuotta, eikä ole haikaillut liikuntasalin perään.
– Ehkä tärkeintä on sietää epäjärjestystä. Me aikuiset usein järjestelemme, että tässä on kiva ja siisti leikkinurkka, mutta lapset laittavatkin sen hyrskyn myrskyn. Kaikissa leikeissä on kuitenkin juju ja epäjärjestyksellä on tarkoituksensa, Turja-Harjula valottaa.
Rapuissa hypitään, mutta ei aina
kun sukat ottaa pois jalasta.
Yksiköistä 63 prosenttia arvioi sisätilojensa turvallisuuden hyväksi tai erinomaiseksi liikkumisen kannalta. Turja-Harjulakin vakuuttaa, että lapset kyllä oppivat, milloin sisällä saa juosta ja rapuissa hyppiä ja milloin ei. Villa Piiparissa sukat saa ottaa pois jaloista ja kiivetä pylväitä tai ovenkarmeja pitkin niin ylös kuin pääsee.
– Turhaa on koko ajan pohtia ”ettei nyt vain sattuis mitään”. Turvallisuus ei ole sitä, että kiellämme lasta liikkumasta. Aikuisella on aina vastuu ja hänen tehtävänään on mahdollistaa ja auttaa lasta liikkumisen taitojen harjoittamisessa.
Olosuhdekartoituksen mukaan sisätilojen liikuntamahdollisuuksista yleisimpiä ovat puolapuut, liikuntaan kannustavat lattiamerkinnät, renkaat ja kiipeilyköydet.
Villa Piiparin lattiaan on esimerkiksi merkitty teipeillä kirjaimin varustettu ruudukko, jossa voi hyppiä oman nimensä. Käytävillä ja seinillä on teipein ja kuvin vinkkejä tavoista siirtyä paikasta toiseen.
Ruokailutilasta seikkailumaa
Kartoitus kertoo, että myös muita sisätiloja hyödynnetään ohjatussa liikkumisessa yleensä monipuolisesti. Käytössä ovat ryhmä-, nukkuma- ja käytävätilatkin. Muokkaamalla yksikön tiloja ja tarjoamalla välineitä vapaaseen käyttöön lasten liikkumisesta tulee osa arkista toimintaa.
Villa Piiparin ruokailutila muuttuu lasten toiveista välillä seikkailumaaksi pöytien päälle laitetuilla kankailla. Tuoleista, penkeistä ja pöydistä voidaan tehdä liikuntarata. Sohvien tyynyistä saa majan.
Kartoituksen mukaan kaksi kolmesta yksiköstä on itse toteuttanut toimenpiteitä, joilla sisätiloja on muokattu lasten liikkumista tukeviksi. On hankittu liikuntavälineitä ja niiden saatavuutta on parannettu. Turhia esteitä, kuten pöytiä ja sohvia, on poistettu liikkumisen helpottamiseksi.
Turja-Harjula kannustaa liikkumaan paljon myös ulkona. Päiväkodin sisällä digikehyksissä olevat kuvat lapsista retkillä innostavat perheitä ulkoilemaan myös yhdessä.
Usein jostain läheltä saattaa löytyä iso sisäliikuntatila, jota voi vuokrata silloin tällöin.
– Tämä kannattaa, sillä lapset tarvitsevat välillä isoakin tilaa liikkumiseen ja energian purkamiseen, kokenut päiväkodinjohtaja tietää.
Vuonna 2019 tehtiin osana Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaa kartoitus liikkumisen olosuhteista varhaiskasvatusyksiköissä. Kyselyyn vastasi 510 yksikköä 105 kunnasta. Tulokset on koottu visuaaliseen muotoon.
Teksti: Katri Klinga
Kuvat: Villa Piipari