Tapaamisen teemana oli tänä vuonna lasten ja nuorten osallisuus, mihin pureuduttiin asiantuntijoiden alustusten ja kuntien hyvien käytänteiden avulla. Tapaamisessa oli yhteistä sekä eri kohderyhmien omaa ohjelmaa. Koordinaattoritapaamisen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa olemassa olevia verkostoja ja jakaa sekä hyviä että huonoja kokemuksia.
Avauspäivän yhteisessä osiossa Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist lähetti videotervehdyksen osallistujille. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Bergqvist painotti kaksikielisessä videotervehdyksessään muun muassa seuraavaa:
– Fyysisellä aktiivisuudella, liikkumisella, liikunnalla ja harrastamisella on valtava merkitys lasten ja nuorten kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Liikkuva varhaiskasvatuksen, Liikkuvan koulun, Liikkuvan opiskelun ja Harrastamisen suomen mallin toimenpiteillä voidaan vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta, oppimisen edellytyksiä ja koulusta pitämistä tai koulutukseen kiinnittymistä sekä laajasti eri hallinnonalojen tavoitteita, ministeri Bergqvist painotti tervehdyksessään.
– Motion och fysisk aktivitet har en central betydelse för människors övergripande välbefinnande. Tillräcklig motion utvecklar de motoriska färdigheterna och förbättrar välbefinnandet. Motion stöder inlärningen och upprätthåller en god psykisk hälsa. Att röre sig tillräckligt och att vara fysiskt aktiv är viktigt genom hela livet, men det är i barndomen och de unga åren man har lättast att tillägna sig en rörlig livsstil. Därför är det viktigt att vi stärker barn och ungas förutsättningar att röra på sig och därför är det arbete ni gör så otroligt viktigt, Bergqvist jatkoi.
Liikkuvat-kokonaisuuden ohjelmajohtaja Antti Blom kertoi yhteisessä osiossa hallitusohjelman näkymistä liikunnallisen elämäntavan ja Harrastamisen Suomen Mallin edistämistyöhön. Suomi liikkeelle -ohjelmasta Blom osasi kertoa seuraavaa:
– Suomi liikkeelle -ohjelman ohjauksesta vastaa liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ministerityöryhmä. Tämä poikkihallinnollinen ministerityöryhmä aloitti työnsä syyskuussa. Ohjelmassa on 16 toimenpidettä ja Liikkuva varhaiskasvatus, koulu ja opiskelu sekä Harrastamisen Suomen malli linkittyvät osaan toimenpiteistä suoraan tai välillisesti. Ohjelman toimeenpanoon on varattu 20 miljoonaa euroa ja sen tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä.
Suomi liikkeelle -ohjelman rahoituksesta on julkaistu tiedote OKM:n sivuilla.
Voinko, uskallanko ja haluanko sanoa mielipiteeni?
Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski paneutui omassa esityksessään osallisuuteen ja sen edistämiseen:
– Mielipiteitä on helppo sanoa siellä, missä se on turvallista. Tämä edellyttää sosiaalista osallisuutta. Voi siis sanoa, että mikäli halutaan kaikkien osallistuvan, on kiinnitettävä huomiota siihen, että se on kaikille mahdollista.
Lopuksi Kiilakoski nosti esille, mitä osallisuuden oppilaitoksissa tulisi olla:
- Pitkäkestoista: pikemminkin prosessi kuin pistemäinen yksittäinen tempaus
- Yhdenvertaista: tehtävänä on kaikkien osallisuuden vahvistaminen
- Systemaattista: sen tulisi läpäistä koulun eri toiminnot eikä jäädä vain ulkokehälle kuin yksinäinen astronautti radallaan
- Turvallista: on huomioitava se, että osallisuuden esteet ovat erilaisia eri nuorille
- Monimenetelmäistä: tulisi tukea eri tapoja olla osallinen
- Innostavaa: tulisi lähteä ihmisten tarpeista eikä rakenteista
- Osa kasvatuksellista kehystä: se ei synny itsestään ja sitä on tuettava
- Oppilaiden oikeus: ei rasite vaan ihmisyyden kunnioittamista
Lasten ja nuorten osallisuus – mitä ideoita tapaaminen herätti?
Liikkuva varhaiskasvatuksen koordinaattori Mikko Leikkanen kiteytti tapaamisen antia seuraavasti:
– Tomi Kiilakosken puheenvuoro tapahtuman pääteemasta, osallisuudesta, oli ajatuksia herättävä. Laittoi pohtimaan, miten usein sitä (tiedostamattaan) osallistaakin vain poliittisen osallistamisen kautta ja sosiaalinen ulottuvuus unohtuu tai jää ainakin liian vähälle. Osallisuus on ollut kuitenkin viime vuosina paljon keskusteluissa aina vasu ja esiops -kirjauksia myöten.
Verkostoitumisen mahdollisuus livetapaamisen aikana sai myös kiitosta:
– Olipa mahtavaa nähdä taas ihmisiä livenä!! Ei voi ikinä korostaa tarpeeksi tutustumisen ja verkostoitumisen merkitystä omassa työssä. Moni koordinaattorin roolissa toimivista tekee kuitenkin työtä enemmän tai vähemmän yksin, niin nämä tapaamiset ovat loistava paikka päästä vaihtamaan ajatuksia vertaisten kanssa. Myös Nykytilan arviointiin sai lisää bensaa liekkeihin. Pitää edelleen miettiä ja löytää keinoja siihen, miten yksiköt saisi ymmärtämään sen tarjoamat mahdollisuudet vielä paremmin.
Liikkuvan varhaiskasvatuksen koordinaattori Susanne Kokko pohti muun muassa liikkumattomuutta ja uusia innovaatioiden tarvetta:
– Liikkumisajattelun siirtyminen uusiin linjoihin ja liikkumattomuuden taustatekijöihin on mielestäni tärkeä asia ja hyvä näkökulma. Olemme pohtineet tätä myös Porin liikkumisohjelmaa tehdessä ja näyttäisi, että olemme oikeilla raiteilla. Uusia innovaatioita kaivataan, samaa mieltä. Nyt olisi hyvä sauma kehittää ja ideoida uutta, mutta aina tulee mieleen raha. Kuka maksaa? Miten saadaan kuntapäättäjät OIKEASTI ymmärtämään asian tärkeys ja sen hyödyt.
Myös kertaus Nykytilan arviointi -työkalun hyödyistä oli hyödyllinen:
– Nykytilan arviointia olemme tehneet kauan ja seuranta Virveliäkin käyttäneet. Nyt vasta tajuisin, miten ja miksi tuloksemme hieman vääristyvät. Meillä on saanut valita itse, milloin sen tekee ja näin ollen kokonaistulokset näkyvät kahdella eri vuodella. Ajattelin, että miten en ole tätä ennemmin huomannut. Kertaus on siis kaikessa hyväksi, Susanne Kokko summasi.