Rymykerho on kombinaatio jännittävyyttä, liikuntaa, rauhoittumista ja yhteistyötaitoja

Rymykerho-menetelmän on kehittänyt varhaiskasvatuksen opettaja Matti Huuskonen Kirrin päiväkodissa vuonna 2016. Matti on hiljalleen alkanut kouluttamaan menetelmää varhaiskasvatusyksiköissä Jyväskylän alueella vuodesta 2020 alkaen, ja tällä hetkellä Rymykerho on kovaa vauhtia leviämässä myös Keski-Suomen rajojen ulkopuolelle.

– Rymykerhon ytimessä on ihmisyyden kokonaisvaltainen kehittäminen. Jos ihminen määritellään psykofyysissosiaaliseksi kokonaisuudeksi, pyrkii Rymykerho yhtaikaisesti, tasapainoisesti ja progressiivisesti puhuttelemaan näitä kaikkia ihmisen ulottuvuuksia, Huuskonen kertoo.

Fyysinen ulottuvuus painottaa vahvasti havaintomotoriikkaa ja siten luo perustaa kaikelle myöhemmälle motoristen taitojen oppimiselle. Psyykkinen ulottuvuus kehittää mm. itsetuntemusta, hyväksyntää ja resilienssiä tietoisten tunnetaitojen muodostumisen pohjalle. Sosiaalinen ulottuvuus totuttaa ja harjaannuttaa yhdessä olemiseen ja tekemiseen, mikä mahdollistaa vuorovaikutustaitojen harjoittelun tulevaisuudessa.

Rymykerho liikuttaa

Rymykerhon fyysiset työkalut painottuvat havaintomotoriikkaan ja keskittyvät ennen kaikkea optimaaliseen asentoon mm. tasapainoisemman ja vaivattomamman liikkeen saavuttamiseksi. Liikuntavälineitä käytetään Rymykerhossa yllättävillä, monipuolisilla ja lapsen omaa oivaltamista sekä luontaista liikkumista tukevilla tavoilla.

– Rymykerhon sisältämä hikiliikunta tavoittaa lähes varmasti jokaisen osallistujan sallien silti jokaiselle siitä nauttimisen persoonallisella tyylillä ja tavalla. Rymykerho seikkailullisuudellaan ja pelillisyydellään ikään kuin huijaa hikoilemaan, Huuskonen avaa.

Teknisesti tarkkojen lajitaitojen sijaan Rymykerhon toimintamalli on luoda liikunnallisia haasteita ja pähkinöitä, joiden ratkaisemiseen lapsi saa käyttää omaa motorista älykkyyttään ja luovuuttaan.

Rymykerho rauhoittaa

– Aktiivisen liikkumisen ja tunteiden säätelyn tukena Rymykerhossa harjoitellaan muutamaa  tehokasta hengitystekniikkaa, jotka pienempikin lapsi, jopa 2-3-vuotias, oppii helposti ja nopeasti, Huuskonen kertoo.

Hengitystekniikoilla voidaan muun muassa tehostaa liikuntasuoritusta, tukea jaksamista, nopeuttaa palautumista, suojata kehoa, lievittää kipua, keventää ikäviä tunteita, rauhoittua ja parantaa keskittymiskykyä. Rymykerhossa hengitystekniikoihin palataan ja niitä muistellaan sekä harjoitellaan aikuisen johdolla toiminnan tuoksinassa yhä uudestaan ja uudestaan.

Rymykerhoon kuuluu kiinteänä osana myös keskittymiskyvyn ja rauhoittumisen systemaattinen ja tavoitteellinen kehittäminen erilaisilla harjoituksilla, joita tehdään tyypillisesti jokaisen Rymykerhokerran loppuun.

Rymykerho opettaa vuorovaikutustaitoja

Rymykerho sisältää säännöllisiä pari- ja ryhmätehtäviä, joissa kaverit vaihtuvat tiuhaan tahtiin. Tehtävissä painottuu kilpailun sijaan yhdessä sopien ja neuvotellen oivaltaminen ja onnistuminen.

– Parien ja ryhmien vaihtuessa lapsi harjoittelee vuorovaikutuksellista sopeutumista erilaisiin ihmisiin ja heidän ominaisuuksiinsa. Kaikki tämä on sopeutumista muutokseen, minkä harjoittelu myös kuuluu Rymykerhon keskiöön, Huuskonen summaa.

Rymykerhon tilaaminen omaan varhaiskasvatusyksikköön

• Rymykerho on menetelmänä yksinkertainen ja verrattain helposti ja nopeasti siirrettävissä. Rymykerhosta voidaan järjestää yksikön ja yksittäisen ryhmänkin tarpeiden mukaan muotoiltuja kohdennettuja koulutuskokonaisuuksia, sillä menetelmä on suunniteltu sovitettavaksi todelliseen arkeen.
• Toiminnallisissa työpajoissa koetaan Rymykerho eheänä kokonaisuutena. Tämä voi tarkoittaa joko yksittäistä Rymykerhokertaa tai useamman kerran sarjaa. Toiminnallisia työpajoja järjestetään sekä aikuis- että lapsiryhmille.
• Rymykerho voidaan järjestää lapsiryhmälle aamupäivällä ja käydä teoriaa läpi Rymykerhoon osallistuneiden kasvattajien kanssa päiväkodin päivälepoaikaan.
• Lisätietoa menetelmästä ja koulutuksesta voi kysellä alla olevista yhteystiedoista.