Toimintavuoden 2022 liikunnallisen elämäntavan paikallisista kehittämisavustuksista kaikkiaan 44 hanketta kohdistui varhaiskasvatukseen. Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeet saivat osallistettua varhaiskasvatuksen yksiköitä erinomaisesti ja asetettuihinn osallistujatavoitteiseen päästiin. Lapsia osallistui Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeisiin yhteensä 46 511 tyttöä ja 44 828 poikaa (100 % tavoitellusta). Varhaiskasvatuksen yksiköitä hankkeisiin osallistui yhteensä 1 130 (97 % tavoitellusta).
Onnistunut juurrutustyö vaatii yhteistyötä
Yhteistyön syventäminen eri sidosryhmien välillä ja monipuolisten tapahtumien järjestäminen olivat Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeiden keskiössä vuonna 2022. Hankkeet pyrkivät vahvistamaan yhteistä perheliikuntaa ja huoltajayhteistyötä tarjoamalla toiminnallisia vanhempainiltoja ja tapahtumapäiviä. Retkiä, ulkotoimintaa ja luonnossa liikkumista toteutettiin myös runsaasti, samoin kuin erilaisia liikuntaryhmiä ja -kerhoja. Joissakin hankkeissa jouduttiin perumaan suunniteltuja toimenpiteitä, mutta suurin osa hankkeista onnistui kuitenkin toteuttamaan kaikki haluamansa tilaisuudet.
Hankkeiden onnistumisiin vaikuttivat erityisesti jo aiemmin juurtunut liikunnallinen toimintakulttuuri, varhaiskasvatusyksiköiden työntekijöiden sitoutuminen, yksityisen varhaiskasvatuksen ja perhehoidon osallistuminen sekä onnistuneet tapahtumat. Merkittävimmät tekijät onnistumisten taustalla olivat kuitenkin täysipäiväisen hankekoordinaattorin palkkaaminen sekä varhaiskasvatusyksiköiden henkilöstön ja esihenkilöiden myönteinen suhtautuminen hankkeen sisältöihin.
Hankkeissa toteutetut koulutukset auttoivat luomaan positiivista asennetta hankkeen tavoitteita kohtaan ja lisäsivät samalla liikunnallista osaamista. Hankkeiden onnistumisten kannalta myös sujuva yhteistyö erityisesti liikunnan aluejärjestöjen ja paikallisten kolmannen sektorin toimijoiden kanssa oli merkittävää. Tutut yhteistyökumppanit auttoivat omalta osaltaan hankkeiden sujuvaa toteutumista ja edellisten hankekausien pohjatyöt loivat erinomaiset lähtökohdat hankkeiden toimenpiteille.
Haasteina vaihtelevat käytännöt ja henkilöstöpula
Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeiden toiminnassa oli myös vaikeuksia. Näitä aiheuttivat muun muassa toiminnan vaihtelevuus eri yksiköiden välillä ja osittain siitä syystä toteutumatta jääneet toimintasuunnitelmat. Myös koronarajoitukset aiheuttivat edelleen tapahtumien peruuntumisia. Vaikeuksien voidaan katsoa juontavan juurensa myös varhaiskasvatuskentän yleisempiin haasteisiin, kuten sijaisten saatavuusongelmiin ja henkilöstön vaihtuvuuteen. Osin näistä syistä suunnittelu- ja järjestelytyö kasaantui herkästi samoille henkilöille, joka saattoi vaikuttaa negatiivisesti henkilöstön ja esihenkilöiden sitoutumiseen.
Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeiden loppuraporttien mukaan näitä ongelmia saatiin kuitenkin minimoitua pitämällä yllä aktiivista ja hyvää keskusteluyhteyttä kaikkien varhaiskasvatusyksiköiden työntekijöiden kanssa esimerkiksi yksiköiden liikuntavastaavien verkoston kautta, sekä tukemalla yleisemminkin henkilöstön jaksamista.
Vaikutuksia laajalla skaalalla
Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeiden toiminnan keskeisiksi vaikutuksiksi nousivat oppimisympäristöihin ja toimintakulttuuriin aikaansaadut muutokset, arkiliikkumisen lisääntyminen, henkilöstön osaamisen kehittyminen ja yhteistyöverkostojen vahvistaminen entisestään. Päiväkotien lähiluonnon hyödyntäminen lisääntyi selvästi, metsäretket säännöllistyivät ja retkikohteiksi otettiin yhä useammin lähialueiden leikkipuistot.
Liikunnallista ympäristöä kehitettiin myös päiväkotien sisätiloissa ja pihapiireissä. Lattiateippaukset, pihamaalaukset ja uudet liikuntavälineet otettiin kaikki vastaan erinomaisesti. Varhaiskasvatusyksiköiden järjestämät tapahtumat herättivät suurta kiinnostusta ja monet hankkeet raportoivatkin onnistuneensa aktivoimaan perheitä liikkumaan yhä enemmän yhdessä.
Hankkeissa kehitettyjen toimenpiteiden arvioitiin vakiintuvan osittain tai täysin osaksi kuntien pysyvää toimintaa. Hankkeissa käynnistetystä toiminnasta haluttiin ehdottomasti säilyttää muun muassa liikunnan vuosikellon hyödyntäminen, liikuntakoordinaattorien ja liikuntavastaavien verkoston toiminta sekä luonto- ja perheliikunnan kehitetyt toimintamallit.
Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoista myönnettäviä liikunnallisen elämäntavan paikallisia kehittämisavustuksia on jaettu nykymuodossa vuodesta 2016 lähtien. Avustusten myöntämisestä vastaavat aluehallintovirastot, ja niitä voi tarkastella avoimesti aluehallinnon Avustusvisualisointi-palvelussa. Kehittämisavustuksilla on tuettu valtakunnallisia liikunnan edistämisen linjauksia ja valtakunnallisia liikunnanedistämisohjelmia eli Liikkuvat-kokonaisuutta. Toimintavuoden 2022 liikunnallisen elämäntavan paikalliset kehittämisavustukset myönnettiin hankkeille vuoden 2021 lopussa aluehallintoviranomaiselle toimitettujen hakemusten perusteella. Kehittämisavustuksia myönnettiin 158 hankkeelle yhteensä 3 298 520 miljoonaa euroa.