Koetulla motorisella pätevyydellä tarkoitetaan sitä, minkälaisiksi lapsi itse kokee omat motoriset taitonsa. Toisin sanottuna, kokeeko lapsi olevansa hyvä liikkumaan.
Positiivisen koetun motorisen pätevyyden merkitys on moniulotteinen: se on yhteydessä paitsi lapsen fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin, se myös lisää lapsen sosiaalisia valmiuksia leikkiä ja pelata yhdessä muiden kanssa.
Jos koen olevani hyvä ja pärjääväni muiden samanikäisten lasten kanssa, lähden mielelläni peleihin mukaan ja koen niissä onnistumisen ja yhteenkuuluvuuden tunteita. Erilaiset pelit ja leikit opettavat myös oikeasta ja väärästä, reiluudesta ja epäreiluudesta. Kaikki nämä kokemukset ovat tärkeitä lapsen itseluottamuksen rakentumisessa, johon kuuluvat fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus.
Varhaiskasvatusikäiset suomalaiset lapset kokevat olevansa tosi hyviä liikkumaan (Niemistö ym. 2019). Tämä on äärimmäisen tärkeää, jotta lapset jatkavat taidon opettelemista, vaikka ei heti onnistuisikaan.
Vanhemman tuki tukee pätevyyttä ja mahdollistaa liikkumista
Kyseessä on merkittävä kehityksellinen vaihe, jotta lapsi jaksaa yrittää aina uudelleen ja uudelleen lannistumatta. Jos ajattelemme lapsen kävelyyn opettelua, lapsi kaatuu, haparoi ja epäonnistuu satoja kertoja, ennen kuin oppii kävelemään. Jos lapsi lannistuisi, kävelyä ei tulisi opittua.
Vanhemman liikunnallinen tuki, eli kannustus, yhdessä liikkuminen ja liikkumismahdollisuuksien tarjoaminen, voi olla erityisen tärkeää itsensä motorisesti heikoksi kokevalle lapselle.
Alustavat tulokset päiväkodin ja alakoulun välisen siirtymävaiheen seurantatutkimuksesta osoittavat, että korkea vanhemman liikunnallinen tuki ennustaa lapsen myönteistä liikunta-aktiivisuuden kehitystä siirtymävaiheessa erityisesti motorisesti heikoksi itsensä kokevilla lapsilla (Laukkanen ym. 2021).
Vanhempien liikunnalliseen tukeen panostaminen ja vanhempien tukeminen tässä tehtävässä voivat siis olla erityisen hyödyllisiä toimia paitsi lapsen koetun motorisen pätevyyden tukijana, myös arkiliikkumisen mahdollistajana.
Lue lisää Taitavat tenavat ja Liikkuva perhe -tutkimushankkeista.
Kirjoittajat:
tutkijatohtori Donna Niemistö, Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta
yliopistonlehtori Arto Laukkanen, Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Lähteet:
Niemistö D, Barnett LM, Cantell M, Finni T, Korhonen E & Sääkslahti A. Socioecological correlates of perceived motor competence in 5- to 7-year-old Finnish children. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 2019b, 29(5); 753-765.
Laukkanen, A., Aunola, K., Barnett, L., Niemistö, D., Sääkslahti, A. 2021. IMDRC 5th Assembly of the International Motor Development Research Consortium September 22-25, 2021, suullinen esitelmä.
Uusimmat artikkelit
Opi liikkuen – tue oppimista varhaisvuosien liikunnassa
Jyväskylän yliopisto tarjoaa maksutonta opetustoimen henkilöstökoulutusta vuodelle 2025
Vain muutaman minuutin tähden? Näkökulmia Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnan tuloksiin
Muutaman minuutin lisäys liikkumista voi olla askel kohti parempia liikkumistottumuksia. Mitä muuta muutama minuutti lisää liikkumista voisi tarkoittaa lapsille varhaiskasvatuksessa?
Erilaisten lasten ja nuorten huomioiminen kuntakoordinaattoritapaamisen teemana
Yli 170 lasten ja nuorten liikunnan kuntakoordinaattoria ympäri Suomea olivat viime viikolla koolla jakamassa kokemuksia liikunnallisen elämäntavan edistämisestä.