Lapset keinumassa.

Arjen yhteinen aika

K: Mitä lapsi tarvitsee, jotta hänellä olisi hyvä olla? V: Jotta niin kuin joskus on niinkun semmoinen aikuinen, joka vahtii ja hoitaa. Ei ole yksin. (Esikouluikäinen vastaaja Lapsibarometrissa vuonna 2020)

Kysyn usein aikuisilta heidän parhaista lapsuusmuistoistaan. Hyvin harvoin vastaaja kertoo ulkomaanmatkoista tai tavaroista, harva edes harrastuksistaan. Sen sijaan kuulen usein kokemuksia yhteisistä arkisista hetkistä perheen tai kavereiden parissa. Omillekin lapsilleni merkitykselliset lapsuusmuistot liittyvät läheiseen leikkipuistoon tai kyläilyihin isovanhempien luona – hetkiin, joita en itse välttämättä edes muista.

Saman vastauksen lapsiasiavaltuutettu sai kysyessään hyvän elämän edellytyksiä edustavalta joukolta kuusivuotiaita lapsia. Vuoden 2020 Lapsibarometrissa lapset kertoivat, että voidakseen hyvin lapsi tarvitsee ruokaa, leikkiä, perhettä – ja rakkautta sekä huolenpitoa.

Näitä tekijöitä lapset nostivat esiin myös kertoessaan asioista, jotka tekevät heidät iloisiksi. Kuitenkin vain joka kymmenes lapsi kertoi, että aikuisilla on aina aikaa olla heidän kanssaan. Valtaosa lapsista kertoi, että aikuisilta löytyy aikaa joskus. Kuusi prosenttia lapsista kertoi, ettei aikuisilla ole koskaan aikaa olla heidän kanssaan. Ihminen, jolta useimmiten toivottiin lisää aikaa, oli äiti.

Kiertäessäni puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa olen huomannut, että yllättävän harva tietää lapsen oikeudesta lepoon, vapaa-aikaan, leikkiin ja virkistystoimintaan. Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksessa kuitenkin on artikla, jossa lapsen oikeus näihin lapsen elämän perusasioihin on kirjoitettu. Artiklasta laaditussa yleiskommentissaan YK:n lapsen oikeuksien komitea ilmaisee huolensa siitä, miten ohjelmoitua ja kiireistä useiden lasten arki nykyään on.

Tähän huoleen yhdyn itsekin. Kouluterveyskyselyssä ahdistuksen, masennuksen ja huolen kokemukset ovat lisääntyneet, ja jo 40 prosenttia lukiolaisista kertoo olleensa huolestunut mielialastaan. Läheisiltä ei kuitenkaan aina ole saatu apua: peräti kolmannes vastaajista kertoo jääneensä tätä tarvitsemaansa tukea vaille. Samalla lähetteet psykiatrian erikoissairaanhoitoon lisääntyvät valtavalla vauhdilla.

En väitä, että lähetteet olisivat tarpeettomia, sillä moni lapsi ja nuori tarvitsee psykiatrian osaavaa tukea. Mutta on tilanteita, joissa ongelmia voitaisiin ehkäistä ja lievittää panostamalla perheiden voimavaroihin ja yhteiseen aikaan.

Moni meistä ajattelee, että lapsen hyvä elämä edellyttää ulkomaanmatkoja ja useita tavoitteellisia harrastuksia. Samalla on menestyttävä koulussa, ja valmennuskursseja tarjotaankin yhä nuoremmille lapsille. Kuitenkin lapsen kehitykselle on välttämätöntä, että arkeen mahtuu riittävästi lepoa, ohjaamatonta vapaa-aikaa, vapaata leikkiä ja virkistäytymistä, jonka ainoa tavoite on saada hyvää mieltä.

Rohkaisenkin vanhempia välillä ottamaan rennosti ja tekemään tuikitavallisia asioita lastensa kanssa. Elämän kohokohtia ei välttämättä tarvitse etsiä kaukaa. Retki viereiseen metsään voi olla ikimuistoinen niin lapselle kuin nuorelle. Parhaassa tapauksessa retkistä tulee tapa, joka edistää kaikkien hyvinvointia ja voi toisinaan muuttua arjen seikkailuksi.

Elina Pekkarinen

Lapsiasiavaltuutettu

Uusimmat artikkelit