Lapset pihalla lähdössä juoksuun

Kehittämisavustus auttoi toimintakulttuurin muutosta liikunnallisemmaksi

Liikunnallisen elämäntavan paikallisten kehittämishankkeiden vuoden 2020 toiminnan tulokset on julkaistu. Tulosten mukaan koronapandemia vaikutti laajasti hankevuoteen 2020. Koronapandemian vaikutuksesta varsinkin luonto- ja ulkoliikunta, liikuntaneuvonta ja yhteistyö toteutui useammin kuin alun perin suunniteltu. Uusina toimenpiteinä koronapandemian myötä tulivat erilaisten materiaalien ja tuotteiden valmistaminen, omaehtoisen liikkumisen tukeminen ja etäliikunta.

Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeiden (n=75) yleisimmät toimenpiteet vuonna 2020 olivat välinehankinnat, koulutukset, perheliikunta ja vanhempiin vaikuttaminen sekä tapahtumat. Hankkeiden aikana varhaiskasvatuksen henkilöstön tietoisuus fyysisen aktiivisuuden merkityksestä vahvistui ja henkilöstön positiivinen suhtautuminen lasten liikkumiseen lisääntyi. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri muuttui liikunnallisemmaksi. Lisäksi liikunnan eri osa-alueisiin ja tavoitteellisuuteen kiinnitettiin toiminnan suunnittelussa enemmän huomiota. Yhä useampi päiväkotiyksikkö liittyi Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaan ja yksiköissä toteutettiin nykytilan arviointia.

Liikunta otettiin osaksi päiväkotien arkea muun muassa siirtymä- ja odotustilanteisiin sekä pedagogisiin toimintoihin. Ulkoilun määrä ja ulkona toteutettavat liikuntaleikit ja oppimishetket lisääntyivät. Muutos auttoi henkilöstöä oivaltamaan ulkoilun ja toiminnallisen oppimisen mahdollisuuksia. Koulutukset, uusitut ympäristöt ja lasten ilo motivoivat henkilöstöä. Etätyöskentelytaitojen lisääntyessä varhaiskasvatushenkilöstö pystyi osallistumaan useisiin koulutuksiin. Joissain hankkeissa koulutusta järjestettiin myös johtajille, jotta toimintarakenteiden muutokset vakiintuisivat. Varhaiskasvatusjohdon sitoutuminen vaikutti myönteisesti hankkeisiin.

Liikuntavälineitä ja liikunnallista toimintaa tukevaa materiaalia

Varhaiskasvatusyksiköihin hankittiin liikuntavälineitä ja liikunnallista toimintaa tukevaa materiaalia. Ne koettiin tärkeiksi ja lapset ottivat liikuntavälineet päivittäiseen käyttöön. Liikunnallinen vuosikello koettiin hyvänä toiminnan rytmittäjänä. Päivittäessään vuosikelloa ryhmät voivat huomioida lasten ikä- ja kehitystason sekä ryhmän tarpeet.

Perheiden liikuntatietoisuutta onnistuttiin usein lisäämään ja siitä saatiin kiitosta. Sen sijaan perheliikuntaneuvonta vaatii vielä kehittämistyötä.

Varhaiskasvatussuunnitelmien kirjaamiset auttavat vakiintumisessa

Tarve, sen kartoittaminen ja tarkka suunnitelma jo ennen hankerahoituksen varmistumista auttoivat toimenpiteiden läpiviennissä. Hankkeiden toimintaa saatiin vakiintumaan muun muassa kirjaamalla liikuntaa varhaiskasvatussuunnitelmiin. Kokopäiväisellä liikuntakoordinaattorin työpanoksella oli selkeä vaikutus tavoitteiden toteutumiseen. Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeista 94 prosenttia arvioi, että toimenpiteet vakiintuvat osittain tai täysin osaksi kunnan palvelujärjestelmää.

Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoista myönnettäviä liikunnallisen elämäntavan paikallisia kehittämisavustuksia on jaettu nykymuodossa vuodesta 2016 lähtien. Avustusten myöntämisestä vastaavat aluehallintovirastot. Vuosina 2020–2022 avustuksen pääpainopisteet ovat olleet Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva aikuinen ja Ikiliikkuja-ohjelmat. Vuonna 2020 avustusta myönnettiin yhteensä 201 hankkeelle. Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeita oli eniten, 83. Liikkuva varhaiskasvatus -hankkeista loppuselvityksen oli tehnyt maaliskuuhun 2022 mennessä 75 hanketta.
Lue koko raportti