Lapset juoksevat.

Lapsi haluaa liikkeelle nyt!

Varhaiskasvatusikäisen lapsen liikkuminen on usein pyrähdyksenomaista, kokeilevaa ja säntäilevääkin. Mitä vaivalloisempi ja pidempi matka liikuntaympäristöön on, sitä todennäköisemmin lapsella on perillä jo jokin muu kiinnostuksen kohde. Siksi pienelle lapselle on tärkeää taata turvallinen lähiympäristö, joka mahdollistaa spontaanit, mielekkäät ja välittömät liikkumiset yhdessä aikuisen kanssa.

Tutkimuksen mukaan lähiympäristöllä voi olla yhteys lasten motorisiin taitoihin ja niiden kehittymiseen (Niemistö ym. 2019). Varhaiskasvatusikäisillä lapsilla, jotka asuivat maaseudulla, olivat parhaimmat motoriset taidot. Erot korostuivat etenkin tytöillä.

Voidaankin olettaa, että jos lapsen elinympäristö on turvallinen ja monipuolinen, se innostaa liikkumaan. Myös vanhemman osallistuminen lapsen liikkumisen turvaamiseen on tärkeää (Laukkanen ym. 2018). Jos ympäristö on vaikeasti saavutettava, turvaton tai epämiellyttävä, hankaloittaa se ulos lähtemistä ja siellä liikkumista sekä viihtymistä.

Luonto tarjoaa liikkumisen mahdollisuuksia

Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että lapset kuvaavat lempiliikkumiskohteikseen ympäristöt, joissa on luontoa tai luontoelementtejä, tilaa ja vapautta leikkiä. Liikkumisen näkökulmasta luonto tarjoaa monipuolisen ympäristön, jossa kehittyvät lapsen tasapaino, koordinaatio ja tarpeellinen lihasvoima.

Monipuoliset ympäristöt tukevat paitsi lapsen motorisia taitoja ja fyysistä aktiivisuutta, voivat ne lisätä vanhemman ja lapsen yhteisiä liikkumisen hetkiä arkeen. Yhteisten hetkien aikana voidaan jutustella päivän kuulumiset, kertoa mieltä askarruttavat asiat sekä ihmetellä luontoa ja ohikiitävää maisemaa yhdessä liikkuen

Arjen liikkumisen hetkistä voi tulla tärkeä mahdollisuus sekä lapselle että aikuiselle kuunnella ja tulla kuulluksi.

Lähiympäristö voi myös vaikuttaa harrastamismahdollisuuksiin ja ulkona vietettyyn aikaan. Maaseudulla asuvat lapset viettivätkin eniten aikaa ulkona päiväkotipäivän jälkeen. Puolestaan pääkaupunkiseudun lapset osallistuivat eniten liikuntaharrastuksiin (Niemistö ym. 2019).

Päivittäiset mahdollisuudet luovat lapsen liikkumisen perustan

Sekä ulkona vietetyllä ajalla leikkien että liikuntaharrastamisella on myönteinen vaikutus motorisiin taitoihin (Niemistö ym. 2019). Sen vuoksi lapsilla tulisi olla mahdollisuuksia ulkoilla turvallisesti ja osallistua liikuntaharrastuksiin asuinpaikasta riippumatta.

Vapaasti käytettävissä olevat, maksuttomat hyötyliikuntapaikat ja ulkoilualueet tarjoavat tasavertaisia mahdollisuuksia arkiseikkailulle ja spontaanille liikkumiselle. Nämä päivittäiset ulkoilu- ja liikkumismahdollisuudet rakentavat päivittäistä fyysistä aktiivisuuttamme eniten, vaikka ohjattu liikuntaharrastus voi tuoda arkeen mukavan lisän.

Toisaalta harrastusten vahvuutena on uuden oppiminen, ystävät ja mielekäs tekeminen. Lisäksi harrastus on monelle lapselle ihan oma juttu, jossa yhdistyvät juuri ne omat mielenkiinnon kohteet. Harrastusten kautta lapsi oppii myös ottamaan vastuuta omasta tekemisestään mielekkäällä tavalla.

Harrastuksilla on myös erityinen asema lasten yksinäisyyden ennaltaehkäisyssä, siksipä niitä tulisi pystyä tarjoamaan kaikille lapsilla, riippumatta perheen varallisuudesta.

Lue lisää Taitavat tenavat ja Liikkuva perhe -tutkimushankkeista.

Kirjoittajat:

tutkijatohtori Donna Niemistö, Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta
yliopistonlehtori Arto Laukkanen, Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta

Lähteet:

Laukkanen A, Niemistö D, Finni T, Cantell M, Korhonen E & Sääkslahti A. Correlates of physical activity parenting: The Skilled Kids -study. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports. 2018, 28(12); 2691-2701.

Niemistö D, Finni T, Haapala EA, Cantell M, Korhonen E & Sääkslahti A. Environmental correlates of motor competence in children – The Skilled Kids study. International Journal of Environmental Research and Public Health 2019a, 16(11), 1989.