Anette värikkään sateenvarjon alla.

Liikkumisen ja leikin merkitys lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin

Liikkumisella ja leikillä on suuri merkitys lapsen kognitiiviselle kehitykselle. Lapsi oppii uusia asioita parhaiten kokonaisvaltaisesti tekemällä, eri aistien kautta ja vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.

Ajattelu monipuolistuu, kun lapsi pääsee haistamaan, maistamaan ja kokeilemaan esineitä ja asioita. Lapsilähtöiseen uuden oppimiseen ja opetteluun sisältyy iloa ja riemua. Lapsi, joka kokee, että häntä kuunnellaan ja hänen kykyihinsä luotetaan, oppii myös helpommin. [6.]

Nykyaika pursuaa tietoa ja ärsykkeitä, joiden vastapainoksi aivot tarvitsevat lepoa ja hiljaisuutta. Lapsen kesto- ja suorituskyky saattavat joutua kovalle koetukselle arjessa, jota leimaa lisäksi ympärillä olevien aikuisten vähyys, kiire ja läsnäolon puute. Lapsen olisi kuitenkin hyvä saada tukea aistimustensa käsittelyyn sekä voida pohtia ja ihmetellä asioita ääneen. Perheen kanssa vietetty ulkoiluhetki tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden. Ulkoleikit ja luonnossa liikkuminen ovat erinomaisia keinoja lisätä koko perheen päivittäistä fyysistä aktiivisuutta ja yhdessäoloa sekä palautua arkipäivän kuormituksesta.

Ulkona liikkumisella moninaiset hyödyt

Ulkona leikkimisellä ja liikkumisella onkin todettu olevan runsaasti suotuisia vaikutuksia lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kasvuiässä kehon eri osat tarvitsevat kuormitusta ja liikkuminen vahvistaa sidekudoksia, jänteitä ja luustoa. Jotta lapsen hengitys- ja verenkiertoelimistö kehittyisi, tulisi päivässä olla useita kertoja reipasta liikuntaa ja toiminnallista leikkiä, mikä toteutuu ulkona paremmin kuin sisällä. Monipuolisessa maastossa, kuten metsässä liikkuminen kehittää motorisia taitoja. Motoristen taitojen hyvä hallinta puolestaan sujuvoittaa päivittäisistä askareista suoriutumista, toimii arjessa turvavarusteena ja parantaa koulunkäynnin edellytyksiä. Hyvät motoriset taidot myötävaikuttavat liikunnallisen elämäntavan syntymiseen. [2.]

Luonnossa möyriminen ja monipuolisesti luonnon mikrobeille altistuminen voi parantaa immuunipuolustuksen säätelyä. Kun ympäristöistä, joissa myös lapset viettävät paljon aikaa kodin ulkopuolella, tehdään yhä keinotekoisempia, voivat retket lähipuistoon tai -metsään parhaimmillaan auttaa ehkäisemään esimerkiksi allergian tai astman puhkeamista.  [7.] Onpa vähäisen päivänvalossa oleilun havaittu liittyvän likinäköisyydenkin esiintyvyyteen lisääntyneen lähityöskentelyn, kuten tietokoneella työskentelyn, lukemisen ja älylaitteiden käytön, ohella. Nykykäsityksen mukaan päivittäinen 2–3 tunnin ulkoiluaika ehkäisisi likinäköisyyden syntymistä etenkin pienillä lapsilla. [1,3,4,9.]

Perhe tärkein roolimalli

Mallioppimisen merkitys on suuri varsinkin pienillä lapsilla ja oma perhe on se kaikkein tärkein roolimalli [5]. Riittävä päivittäinen annos liikuntaa saavutetaan todennäköisemmin, kun liikkuminen ja liikunnallinen leikki on luonteva osa koko perheen arkea. Kerho- tai päiväkotimatkan lapsi voi itse kävellä tai pyöräillä joko osittain tai kokonaan riippuen matkan pituudesta. Lasten liikuntakäyttäytymiseen liittyvään tutkimukseen osallistuvista 4–6-vuotiaista lapsista lähes kaikki kertoivat pitävänsä liikunnasta, olevansa siinä hyviä ja liikunnan tuottavan heille iloa [8]. Liikkumisen lisäämiselle arkeen on siis erittäin hyvät edellytykset lasten puolelta. Aikuisten tehtävänä on avata ulko-ovi liikunnalliseen seikkailuun, rohkaista ja antaa siihen tarvittaessa tukea.

Kirjoittaja:

Tutkimuskoordinaattori Anette Mehtälä, Liikunnan ja terveyden tutkimus, Likes by JAMK. Anette on perehtynyt erityisesti varhaisvuosien liikunnan ja liikkumisen edistämiseen, jonka hän kokee tärkeäksi tehtäväkseen niin työssä kuin vapaa-ajalla.

Käytetyt lähteet:

  1. Duodecim (2019). Ulkoilu ehkäisee lasten likinäköisyyttä. Uutispalvelu Duodecim verkkosivusto (27.3.2019).
  2. Haapala, E., Pulakka, A., Haapala, H., & Lakka, T. A. (2016). Fyysisen aktiivisuuden ja fyysisen passiivisuuden yhteydet terveyteen ja hyvinvointiin lapsilla. Teoksessa Sääkslahti, A., ym. (toim.), Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille (s. 12–21). Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja; 2016:22.
  3. Harrington, S. C., Stack, J., & O’Dwyer, V. (2019). Risk factors associated with myopia in schoolchildren in Ireland. British Journal of Ophthalmology, 103:1803–1809.
  4. Karthikeyan, S. K., Ashwini, D. L., Priyanka, M., Nayak, A., & Biswas, S. (2022). Physical activity, time spent outdoors, and near work in relation to myopia prevalence, incidence, and progression: An overview of systematic reviews and meta‑analyses. Indian Journal of Ophthalmology, 2022;70:728-39.
  5. Laukkanen, A., Määttä, S., Reunamo, J., Roos, E., Soini, A., & Mäki, P. (2016). Perheen tärkeä rooli. Teoksessa Sääkslahti, A., ym. (toim.), Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille (s. 22–26). Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja; 2016:22.
  6. Opetushallitus 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. OPH­700­2022. s. 11–12. (18.2.2022)  Haettu 30.8.2022
  7. Roslund, M. (2020). Associations between biodiversity, pollution, the commensal microbiota of children, and immune response. University of Helsinki
  8. Sääkslahti, A., ym. (toim.) (2021). Piilo – Pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seuranta: kehittämisvaiheen 2019–2021 tulosraportti. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja; 2021:398, s. 132–235.
  9. Zhang, X., Wang, Y., Pan, C., Yang, W., Xiang, Y., Yang, J., & Zhang, F. (2020). Effect of Genetic-Environmental Interaction on Chinese Childhood Myopia. Journal of Ophthalmology, 2020:6308289.