Lapset kokeilevat liikuntavälineitä.

Liikuntavälineistä paljon iloa ja riemua Kaarinassa

Kaarinan kunta on onnellinen liikuntakoordinaattorin pestistään. Koordinaattori on kiertänyt päiväkoteja, hankkinut varatuilla rahoilla laadukkaita liikuntavälineitä ja innostanut henkilökuntaa. Esimerkiksi lumikenkien suosio yllätti.

– Muutos on iso. Päiväkotien pihoilla on aivan erinäköistä kuin ennen. Kaikki lapset liikkuvat. Välineet tuovat paljon iloa ja riemua lapsille, sanoo Kaarinan varhaiskasvatusjohtaja Päivi Kemppainen.

Kaarinassa on noin tuhat lasta kunnan päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kotihoidon lapsille on tarjolla liikuntakerhoja ja leikkipuistoja.

Kemppaisen mukaan Kaarinan varhaiskasvatuksessa on vuodesta 2008 kiinnitetty huomiota liikuntaan, mutta koordinaattori sai aivan uuden vaihteen päälle hankkimalla välineitä ja kantamalla huolta asioista. Liikunnan olosuhteista tuli tasalaatuisia.

Hyvien välineiden ja ideoiden kierre

Varhaiskasvatuksen olosuhdekartoituksen mukaan ulkovälineistä yleisimmin lasten vapaassa käytössä ovat vedettävät ja työnnettävät välineet kesä- ja talvileikkeihin (87 %), päällä istuttavat välineet, autot ja mopot (83 %) sekä pallot (87 %). Yli puolet yksiköistä tarjoaa vapaaseen käyttöön hyppynaruja (65 %), erilaisia mailoja (61 %), pyöriä (58 %), vanteita (58 %) ja maaleja (56 %).

Kaarinaan on hankittu luistimia, suksia ja suuren suosion saavuttaneita lumikenkiä. Lapset innostuivat hiihdosta, kun heillä oli hyvät välineet käytössään. Tämä johti siihen, että vanhemmat ryhtyivät hankkimaan lapsille omia suksia.

Osa Kaarinan välineistä on yhteisiä ja niitä voi lainata ja kierrättää. Monet hyvät ideat ovat muuttuneet käytännöiksi.

Kiertävillä liikuntavälinekasseilla virikkeet vaihtuvat

Sisävälineistä yleisimmin lasten vapaassa käytössä ovat penkit (74 %), pallot (61 %), patjat (61 %), ja hernepussit (49 %). Liikuntamusiikki, ryömintätunneli, huivit, vanteet, hernepussit ja hyppynarut ovat välineitä, jotka ovat yleisemmin saatavilla lapsen pyytäessä. Ohjatun liikunnan aikana käytössä ovat yleisimmin leikkivarjo (59 %), ilmapallot (37 %), sählymailat (25 %), trampoliini (24 %) ja ryömintätunneli (22 %).

Lastentarhanopettajan työstään virkavapaalla oleva liikuntakoordinaattori Juuso Seppälä jatkaa liikuntakoordinaattori Terhi Heimon työtä hankkeen loppujakson eli tämän vuoden loppuun. Seppälä kertoo, että hän haluaa antaa panoksensa kunnan liikuntatyöryhmälle hankkeen jälkeenkin, jos se vain suinkin on mahdollista.

– Meillä on sisätiloissa aktivoivia köysiä sekä paljon teippauksia lattioissa. Tietysti kaikki tutut vanteet ja pallot löytyvät myös. Nassikkapainimatot ovat monikäyttöisiä pehmeitä palamattoja, Seppälä luettelee.

Uudempia ideoita Seppälän mukaan, lähinnä ulos, ovat frisbeekorit, erilaiset liinat tasapainotteluun, luontoreppu varusteineen luonnon tutkimiseen ja tietysti tasapainopyörät eli ilman polkimia olevat potkupyörät. Ulos on tehty paljon aktivoivia pihamaalauksia.

– Ja perhepäivähoidossa on kiertäviä liikuntavälinekasseja. Niissä on turbokeihäitä, palloja ja monikäyttöisiä muovisia muotopaloja, joilla saa rakennettua tasapainoradan, Seppälä kertoo.

Välineähkyä kannattaa välttää

Olosuhdekartoituksen mukaan sisäkäytössä oleviin välineisiin ollaan tyytyväisempiä kuin ulkokäytössä oleviin. Ulkokäytössä olevien välineiden kunto ja riittävyys arvioitiin heikommaksi kuin sisäkäytössä olevien välineiden.

Seppälä muistuttaa, että yksinkertaiset välineet toimivat usein parhaiten. Palloja on erikokoisia ja -tuntuisia. Lapset pitävät tutkimisesta ja välineet aktivoivat kokeilemaan. Välineitä kannattaa ottaa sopiva määrä käyttöön kerralla, muuten keskittyminen voi herpaantua ja lapset vain haalivat välineitä itselleen.

Kaarinan kunnan vuosikellossa on kampanjoita, jotka innostavat kokeilemaan välineitä. Lokakuussa laitettiin kolmen päivän ajan ”kaikki pallot liikkeelle”.

– Ai niin ja onhan meillä käytössä pyöräillen liikuteltavat muksubussit, joiden kyytiin mahtuu jopa kuusi lasta. Niiden avulla toimintasäde laajenee, kun ohjaajat polkevat lapset uusiin tutkimuskohteisiin ja leikkipaikkoihin, Seppälä muistaa.

Vuonna 2019 tehtiin osana Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaa kartoitus liikkumisen olosuhteista varhaiskasvatusyksiköissä. Kyselyyn vastasi 510 yksikköä 105 kunnasta. Tulokset on koottu visuaaliseen muotoon.

Teksti: Katri Klinga

Kuvat: pääkuva Antero Aaltonen, lattiateippaukset ja pihamaalaukset Juuso Seppälä