Vantaa on Heinosen mukaan edelläkävijäkaupunki, sillä se on perustanut kaksi liikuntapalvelukoordinaattorin vakanssia nimenomaan varhaiskasvatukseen. Koordinaattorit ovat panostus lasten hyvinvointiin.
Vantaa on kirjannut tavoitteekseen, että jokainen alle kouluikäinen liikkuu suositusten mukaiset kolme tuntia päivässä.
– Mitä jos loppuaika vuorokaudesta onkin passiivista, kysyy Heinonen.
Siksi Vantaalla keskitytään virkeään arkeen ja toiminnallisuuteen arjessa. Heinosen mukaan se tiedetään, että ulkotiloilla, kuten päiväkotien pihoilla, on iso merkitys innostajina. Niiden kehittämiseen kannattaa panostaa. Nyt välineiden ja kenttien sijaan kaivataan muotoja ja vihreää.
Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen olosuhdekartoitus kertoo, että ulko-olosuhteet arvioidaan yleisesti paremmiksi kuin sisäolosuhteet. Kaksi kolmesta yksiköstä arvioi pihansa koon, toimivuuden ja kiinteän leikkipaikkavälineistön kunnon hyväksi tai erinomaiseksi. Pihan leikkipaikkavälineistön riittävyyden ja sisätilojen toimivuuden liikunnan kannalta arvioi hyväksi tai erinomaiseksi noin puolet yksiköistä.
Pihojen turvallisuuden arvioi vähintään hyväksi 75 prosenttia. Sisätilojen turvallisuus on vähintään hyvä 63 prosentin mielestä.
”Jossain vaiheessa ajateltiin, että välineet ovat tie onneen, mutta nyt on taas löydetty vanhaa viisautta ja ymmärrystä viherpihojen terveysvaikutuksista.”
Välineistä kohti vehreyttä ja aktiivisia oppimisympäristöjä
Vantaan kaupunki tekee 2–4 isompaa pihauudistusta vuosittain. Nämä tehdään monialaisella yhteistyöllä kaupungin sisällä, myös päiväkodin henkilökunta ja lapset osallistuvat.
Pihoille halutaan nyt istutuslaatikkoja, ja olemassa oleva vehreys halutaan säilyttää. Luontokosketuksen arvo ja terveyshyödyt päiväkotien pihoilla ja lähiympäristössä tiedostetaan.
– Jossain vaiheessa ajateltiin, että välineet ovat tie onneen, mutta nyt on taas löydetty vanhaa viisautta ja ymmärrystä viherpihojen terveysvaikutuksista. Vantaalla on käyty tutustumassa päiväkotipihoihin Saksan suurkaupungissa Berliinissä ja ulkoilmaelämästään tunnetun Norjan Lillehammerissa. Kokemusten pohjalta luodaan vantaalainen näkemys päiväkodin pihasta tulevaisuudessa.
Toki sisätilatkin ovat tärkeitä. Vantaan Aktiiviset oppimisympäristöt -projektissa on ollut mukana kahdeksan kohdetta.
– Ne ovat olleet isoja muutostöitä. Henkilökunta ja lapset ovat suunnitelleet, itse olen ollut asiantuntijana ja mukana on ollut ulkopuolinen suunnittelija. Odotamme kesäksi tutkimustuloksia muutoksista lasten käyttäytymisestä näissä uudistetuissa tiloissa, Heinonen kertoo.
”Tärkein asia muutoksessa on rutiinien ja toimintatapojen tarkastelu: pitäisi löytää viisautta huomata, mikä toimii ja mikä ei.”
Kehittämisessä päästettävä irti vanhasta
Valtakunnallisen olosuhdekartoituksen mukaan kaksi kolmesta yksiköstä on toteuttanut itse toimenpiteitä, joilla on muokattu ulkoliikuntamahdollisuuksia tai sisätiloja lasten liikkumista tukeviksi. Kunta on kunnostanut joka toisen yksikön piha-aluetta ja joka viidennen yksikön sisätiloja viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kunnat voivat hyödyntää olosuhteiden kehittämiseen valtionavustuksia. Joka neljäs yksikkö kokee kuitenkin tarvetta piha-alueen ja joka kolmas sisätilojen kunnostukselle.
Heinonen arvelee, että isoissa kaupungeissa luvut näyttävät hieman erilaisilta, sillä esimerkiksi Vantaalla kunnostetaan noin neljä pihaa vuodessa ja pihoja on yhteensä noin 130.
Heinonen muistuttaa, että olosuhteiden kehittämisessä päiväkodin tahtotila on tärkeä. Hän on nähnyt ahtaita, sokkeloisia ja huonosti valaistuja tiloja, joissa liikutaan paljon, mutta myös hienoja tiloja, jotka jäävät käyttämättä.
– Päiväkodin arki on kiireistä ja fokuksen tulisi olla lapsissa. Oppimisympäristöjen kehittämistyö voi vaatia paljon resursseja ja haluamme olla tukemassa päiväkoteja näissä prosesseissa. Tärkein asia muutoksessa on rutiinien ja toimintatapojen tarkastelu: pitäisi löytää viisautta huomata, mikä toimii ja mikä ei.
– Kun lähdetään ideoimaan uutta, ensimmäiset ajatukset eivät aina ole parhaita. Liian usein lähdetään liikkeelle välineistä, eikä muisteta miettiä, mitä oikeasti halutaan tehdä ja minkälaiset arvot ja pedagogiset menetelmät tukevat kehitystä.
Nykytilan arviointi auttaa seuraamaan kehitystä
Vantaan kaupungin tukeman kehittämisen lisäksi päiväkotien johtajilla on oma vuotuinen budjettinsa, josta he voivat irrottaa kehittämisrahaa.
– Jopa nollabudjetilla voidaan uudistaa paikkoja. Aina voi tarkastella, miten tilat on kalustettu ja miten voisi saada lisää tilaa. Matoilla, kalusteilla ja muilla arkisilla ratkaisuilla voi saada paljon aikaan. Moni asia on mahdollista, kun siitä tekee mahdollista. Jos on motivaatio kohdillaan, kehittämistä ei pysäytä mikään, liikuntapalvelukoordinaattori Heinonen kuittaa.
Olosuhteiden kehittämisen tukena kunnassa kannattaa hyödyntää myös Nykytilan arviointi varhaiskasvatukseen -työkalua. Piha ja tilat sekä Liikuntavälineet -osa-alueet tarjoavat tietoa olosuhteiden tilasta. Seuranta-Virvelissä voidaan kuntatasolla seurata olosuhteiden kehittymistä toimintavuosittain.
Vuonna 2019 tehtiin osana Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaa kartoitus liikkumisen olosuhteista varhaiskasvatusyksiköissä. Kyselyyn vastasi 510 yksikköä 105 kunnasta. Tulokset on koottu visuaaliseen muotoon.
Teksti: Katri Klinga