8. Liikunta varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatuslain perusteella jokaisella varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus suunniteltuun, tavoitteelliseen ja monipuoliseen liikuntakasvatukseen.
Vasun perusteet velvoittavat suunnittelemaan ja toteuttamaan varhaiskasvatusta, joka tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä ja jossa fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan merkitys lapsen oppimisen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä toteutuu.
Miten tavoitteisiin päästään?
Varhaiskasvatusyksikön johtaja
- Pidä huoli, että yksiköissäsi on kunnollinen liikuntaan tarkoitettu sisätila, päiväkodin piha-alueella on liikuntaan innostavia telineitä ja välineitä lasten käyttöön myös vapaiden leikkien aikana, yksikössäsi on liikuntaan tarvittava perusvälineistö, ja sen uusimiseen on varattu rahaa joka vuosi.
- Kannusta henkilöstöä liikunta-aiheisiin täydennyskoulutuksiin. Huolehdi myös alueesi muista varhaiskasvattajista, kuten perhepäivähoitajista.
- Tee yhteistyötä ja verkostoidu esim. kunnan liikunta- ja puistotoiminnan sekä seurakunnan kanssa.
Varhaiskasvatushenkilöstö
- Tiedostakaa valtakunnallisen, paikallisen sekä lapsikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetussuunnitelman velvoittavuus. Ottakaa Vasu–keskusteluissa puheeksi lapsen liikkuminen ja kannustakaa vanhempia huolehtimaan siitä, että lapsi saa päivittäin suositellun vähimmäismäärän fyysistä aktiivisuutta (3 tuntia päivässä).
- Keskustelkaa lapsen motorisesta kehityksestä ja antakaa lapsen liikkumisesta palautetta myös vanhemmille.
- Jos huomaatte, että joku lapsista ei harjoittelusta huolimatta opi uusia taitoja tai hän ei osaa ympäristön ja olosuhteiden muuttuessa käyttää oppimaansa taitoa, ottakaa asia puheeksi vanhempien kanssa.
- Kiinnittäkää huomiota muiden seurasta vetäytyviin lapsiin. Syrjään vetäytymisen taustalla saattaa olla motorisia ongelmia.
- Jos epäilette, että lapsella voi olla motorisen oppimisen ongelmia, hyödyntäkää erilaisia motoriikan havainnointilomakkeita arvioinnin tueksi.
Jaetut toimintatavat
Näin meillä Karhukalliossa: Karhukalliolla on otettu käyttöön koko talon liikuntasuunnitelma, jota kukin ryhmä toteuttaa suuntaa antavasti…
8. Liikunta varhaiskasvatuksessa
Nykytilan arvioinnin perusteella valikoitui Kotkan perhepäivähoidossa kehittämisen kohteeksi lasten motoristen taitojen havainnointi Inno norsun -havainnointilomakkeen avulla. Lomaketta aiotaan…
8. Liikunta varhaiskasvatuksessa
Päiväkotimme on ottanut positiivisia harppauksia Ilo kasvaa liikkuen -hankkeen myötä lasten liikkumisen edistämiseksi. Henkilökunnalle on…
8. Liikunta varhaiskasvatuksessa
Nappaa mut kiinni- hippaleikki on helppo tapa innostaa lapsia sisällä tai ulkona hippaan. Aikuinen…
8. Liikunta varhaiskasvatuksessa
Yhdessä ryhmässä ollaan otettu hauska tapa päivittäiseen käyttöön liikunnan lisäämiseksi arjessa. Aina ennen nukkariin…
8. Liikunta varhaiskasvatuksessa
Viikon liikuttajaksi valitaan aina yhden viikon ajaksi kasvattaja, joka suunnittelee kyseiselle viikolle päiväkodin pihalle…
8. Liikunta varhaiskasvatuksessa
– Liikunnan merkitystä on pyritty korostamaan vanhemmille : vanhempainillat, liikuntajunaprojekti ( kannustettiin perheitä liikkumaan vapaa-ajalla), materiaali…
8. Liikunta varhaiskasvatuksessa
Olemme olleet ilo kasvaa liikkuen hankkeessa mukana jo pilottivaiheessa, joten takana on jo muutama…
8. Liikunta varhaiskasvatuksessa
Meillä Turussa, Heinikonkadun päiväkodin ryhmien ajatuksia, kokemuksia ja toimintatapoja: Päiväkotimme ryhmissä on toteutettu ”Ilo kasvaa liikkuen…
8. Liikunta varhaiskasvatuksessa
Liikunnan vuosisuunnitelmaa käydään läpi viikkopalavereissa aina kuukauden vaihtuessa. Samalla jaetaan edellisen kuukauden onnistumiset ja tulevan…
8. Liikunta varhaiskasvatuksessa
-talon toimintasuunnitelmassa korostuu aikuisen rooli liikunnan mahdollistajana, esimerkin näyttäjänä ja mukana liikunnassa -vanhempainilloissa puhutaan liikunnan…
8. Liikunta varhaiskasvatuksessa
Meillä on jo muutaman kerran ollut henkilöstön kesken pienimuotoinen kilpailu, jossa liikuntasuorituksia kotona tekemällä,…
8. Liikunta varhaiskasvatuksessa
Kaupungissamme on toiminut Varkauden lapset ja perheet liikkeelle (walapeli) –hanke, jonka tarkoituksena on saada…
8. Liikunta varhaiskasvatuksessa
Henkilöstölle on ollut vuoden aikana kaksi liikunnallista työpajaa, joista saatu hyödyllisiä käytännön vinkkejä. Esimerkiksi…
8. Liikunta varhaiskasvatuksessa
Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmaan ilmottauduttuamme järjestimme koko henkilökunnalle iltapalaverin, jossa Jyrki Reunamon virtamallia hyödyntäen…
8. Liikunta varhaiskasvatuksessa
Liikunta on osana päiväkodin vuosikelloa. Liikunnalliset tapahtumat jakautuvat toimintavuoden sisälle ja pitävät siällään niin ulko-kuin sisäliikunta…
8. Liikunta varhaiskasvatuksessa
Aikuisilla on varhaiskasvatuksessa tärkeä rooli liikunnan mahdollistajina ja innostajina. Ohjatun sisä- ja ulkoliikunnan lisäksi…
8. Liikunta varhaiskasvatuksessa
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä
Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset

1. Vauhti virkistää
Fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle. Se tukee lasten yleisiä oppimisen edellytyksiä vaikuttamalla myönteisesti kognitiivisiin prosesseihin, kuten vireystilaan, tarkkaavaisuuteen, keskittymiskykyyn, havaitsemiseen ja muistamiseen.

2. Kohti liikkuvaa elämäntapaa
Koko perheen kanssa liikkuminen, ulkoileminen ja touhuaminen ovat valintoja, joiden myötä lapsi oppii liikkumisen kuuluvan päivittäiseen elämään. Aikuisen kannustaminen ja oma esimerkki lisäävät lapsen fyysistä aktiivisuutta.

3. Kuuntele
Lapsi on utelias ja aktiivinen. Hän käyttää yleensä kaikkia aistejaan ja mielikuvitustaan ottaessaan selvää omista liikkumismahdollisuuksistaan. Lapsella on mielipiteitä, toiveita ja halu osallistua itseään koskeviin päätöksiin ja suunnitelmiin. Lapsen osallisuutta leikkimisessä, liikkumisessa ja arjen toiminnoissa voidaan lisätä kuuntelemalla ja ottamalla hänen mielipiteensä huomioon.

4. Tekemällä taitoja
Lapsen liikunta on fyysisesti aktiivista leikkiä ja hänen tulee saada harjoitella päivittäin motorisia perustaitojaan. Taidot kehittyvät monipuolisesti, kun lapsi pääsee leikkimään yhdessä muiden lasten kanssa erilaisissa ympäristöissä ja kaikkina vuodenaikoina. Turhia kieltoja kannattaa karsia. Jos lapsella on vaikeuksia liikkumisessaan, hänellä on oikeus saada siihen tukea ja apua.

5. Ympäristö haastaa ja hauskuttaa
Lapsi näkee kaiken ympärillään olevan tilan kiinnostavana paikkana liikkumiseen. Aikuiset ratkaisevat, saako lapsi käyttää oivaltamansa mahdollisuudet keksiä erilaisia tapoja liikkua ja muokata ympäristöä fyysisesti aktiivisiin leikkeihinsä. Aikuisten tehtävä on etsiä ja luoda liikkumaan houkuttelevia ympäristöjä, joissa monipuolinen liikkuminen on sallittua.

6. Välineet ja lelut
Välineet ja lelut kiehtovat lasta. Erilaiset liikuntavälineet, kalusteet, tavarat ja kierrätysmateriaalit kannustavat liikkumaan. Fyysisesti aktiivisiin leikkeihin ja peleihin innostavien välineiden on hyvä olla lapsen saatavilla ja vapaassa käytössä. Tukea tarvitseville lapsille tulee tarjota välineitä, jotka mahdollistavat ja helpottavat heidän liikkumistaan.

7. Ohjattu liikunta
Ohjatut liikuntatuokiot ovat erinomainen tapa oppia uusia taitoja turvallisten aikuisten innostavassa ohjauksessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Toiminta tulee suunnitella niin, että kaikilla lapsilla, myös aikaisemmin liikuntaa harrastamattomilla, taidoiltaan muita heikommilla tai liikkumiseensa tukea tarvitsevilla lapsilla on mahdollisuus nauttia liikkumisesta, onnistua ja oppia. Lapsen sukupuoli, perhe, kulttuuri, kieli, terveys tai muut yhdenvertaisuustekijät eivät saa vaikuttaa lapsen osallistumismahdollisuuksiin.

8. Liikunta varhaiskasvatuksesta
Varhaiskasvatuslain perusteella jokaisella varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus suunniteltuun, tavoitteelliseen ja monipuoliseen liikuntakasvatukseen.

9. Koko kylä liikuttaa
Lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen edellyttää yhteistyötä vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä, sekä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa.