3. Kuuntele
Lapsi on utelias ja aktiivinen. Hän käyttää yleensä kaikkia aistejaan ja mielikuvitustaan ottaessaan selvää omista liikkumismahdollisuuksistaan. Lapsella on mielipiteitä, toiveita ja halu osallistua itseään koskeviin päätöksiin ja suunnitelmiin. Lapsen osallisuutta leikkimisessä, liikkumisessa ja arjen toiminnoissa voidaan lisätä ottamalla hänen mielipiteensä huomioon.
Miten tavoitteisiin päästään?
- Huomioikaa ja kuunnelkaa kaikkia lapsia tasavertaisesti.
- Jättäkää tilaa lasten omille ajatuksille. Sisustakaa ja muokatkaa ympäristöä yhdessä lasten kanssa.
- Jättäkää lapsille tekemistä, sillä lapset liikkuvat usein aktiivisemmin silloin, kun ympäristö ei ole vielä täysin valmis.
- Kiittäkää lasta hänen mielipiteistään ja aktiivisesta halustaan vaikuttaa.
Jaetut toimintatavat
Päiväkodin yhteisiä pihaleikkitapahtumia suunnitellaan yhdessä lasten kanssa, lapset saavat kertoa toiveitaan leikeistä
3. Kuuntele
Alltid när vi har gemensamma rörelse evenemang på daghemmet har vi kommit överens att…
3. Kuuntele
Eskarit suunnittelivat liikunnalliset kuvitetut toimintapisteet pihalle koko talon lasten käyttöön.
3. Kuuntele
Pidämme säännöllisiä lapsipalavereita, joissa lapset ovat saanneet olla suunnittelemassa sekä toteuttamassa myös liikunnallista toimintaa. Liikuntavälineet…
3. Kuuntele
Havainnointi tärkeässä roolissa lasten mielenkiinnonkohteiden selvittämisessä Lapsilla mahdollisuus valita leikkihetkillä myös liikuntavälineet leikiksi Valmiiden suunnitelmien ja…
3. Kuuntele
Pidämme lasten kokouksia, joissa keskustelemme mitä lapset haluavat tehdä, minne mennä retkellä. Nämä kirjaamme ylös…
3. Kuuntele
Lapset saavat itse ideoida haluamistaan välineistä esim. temppu ratoja sisälle tai ulos. Lisäksi liikuntavälineille voi keksiä…
3. Kuuntele
Lasten mahdollisuutta vaikuttaa on lisätty näillä keinoin: –olemme jumpanneet lasten lempihahmojen mukaan –meillä on ollut lapsi pihaliikuttajana vuoroviikoin. Pihaliikuttajaa varten…
3. Kuuntele
– Lasten ideoihin on tartuttu aktiivisemmin. Esimerkiksi lasten kiinnostuttua keppihevosista rakensimme keppihevosradan ja polkutraktoreille teimme…
3. Kuuntele
Päiväkotimme on väliaikaisissa väistötiloissa ja piha-alue on pieni ”karsina”, jossa ei paljoa mahdu liikkumaan…
3. Kuuntele
Ruusulaakson päiväkodissa on ollut monien vuosien ajan tapana viettää joka perjantai koko talon yhteinen…
3. Kuuntele
Heinikonkadun päiväkoti, Turku Lasten ideoita huomioidaan keskusteluissa, ja kysellään heiltä mielipiteitä ja ideoita liikunnan toteuttamiseen. Välillä…
3. Kuuntele
Päiväkodissamme monessa ryhmässä on otettu käytäntö, että lasten lepohuoneessa muina kuin lepoaikoina, on saatavilla…
3. Kuuntele
Kruununpuiston pk:ssa olemme toteuttaneet lasten ideoita omissa ryhmissä, mutta myös koko päiväkodin yhteisissä liikuntahetkissä….
3. Kuuntele
Olemme pyrkineet osallistamaan lapsia ideoimaan ja toteuttamaan kaikenlaisia liikunnallisia tuokioita. Toiveita on kysytty esim. lastenkokouksissa, ja niitä on…
3. Kuuntele
Ollaan kyselty lasten toiveita liikkumisen/leikkimisen suhteen. Käytetty apuna esimerkiksi erilaisia tehtävä-/kuva-kortteja; lapset ovat saaneet näyttää/kertoa, mitä heidän mielestään kuvassa tehdään. Tämän…
3. Kuuntele
Eskareilla ja viiskareilla lapset saavat ehdottaa sisääntuloleikin(liikkumis) kukin vuorollaan omalla apulaisviikollaan. Ehdotuksina on tullut…
3. Kuuntele
Lapset ovat innokkaasti keksineet omia jumpparatoja. Lapset saivat osallistua suunnittelemaan geokätköilyä, koristelivat geokätkösankon ja etsivät…
3. Kuuntele
Olemme ottaneet hyväksi käytännöksi kysyä säännöllisesti lasten mielipiteitä ja toiveita erilaisia liikuntahetkiä suunnitellessa. Lapset…
3. Kuuntele
Nykytilan kuvaus päiväkodissamme: Lasten tasavertaiseen kuulemiseen ja huomioimiseen päiväkodissamme vaikuttavat lapsiryhmien koot ja haastavuus. Havainnoimalla lapsia…
3. Kuuntele
Eskariryhmässämme kysyttiin jokaiselta lapselta, miten hän haluaisi että eskarissa liikuttaisiin vuoden aikana, minkälaista liikuntaa hän…
3. Kuuntele
Vauhtivarvas-viikojen yhteydessä niin keväällä kuin syksylläkin lapset suunnittelevat koko viikon toiminnan liikunnan ympärille omien toiveiden pohjalta. Näitä…
3. Kuuntele
Koko talolla on yhteinen teema, jonka mukaan toimintakausi rakentuu. Lapset ovat mukana ja suunnittelevat…
3. Kuuntele
Lasten ideat tulevat kuulluksi mm. lasten kokouksissa, joissa myös liikuntatuokioita suunnitellaan yhdessä. Lapset keksivät…
3. Kuuntele
Päiväkotimme 1-3vuotiaat saivat itse suunnitella kevätjuhlan. Suunnittelun apuna käytimme liikuntakuvia, joista lapset saivat valita…
3. Kuuntele
Toiminnan suunnittelu lapsijohtoista. Myös vanhempien toiveita huomioidaan. Lasten kokouksissa kerran kuukaudessa kuunnellaan lasten ja…
3. Kuuntele
Lapsilta on kerätty ja kirjattu järjestelmällisesti liikuntatoiveita ja ideoita (esim. lasten kokouksissa tai spontaanien keskustelujen perusteella),…
3. Kuuntele
Ryhmissä on käytössä liikuntapeli, johon kerätään merkkejä esim. ryhmän projektiin liittyviä asioita tauluun…
3. Kuuntele
Olemme pyrkineet osallistamaan lapsia (pienten ryhmissä etenkin havainnoimalla) ideoimaan ja toteuttamaan ihan pieniäkin liikunnallisia tuokioita,…
3. Kuuntele
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä
Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset
1. Vauhti virkistää
Fyysinen aktiivisuus on edellytys lasten normaalille kasvulle ja kehitykselle. Se tukee lasten yleisiä oppimisen edellytyksiä vaikuttamalla myönteisesti kognitiivisiin prosesseihin, kuten vireystilaan, tarkkaavaisuuteen, keskittymiskykyyn, havaitsemiseen ja muistamiseen.
2. Kohti liikkuvaa elämäntapaa
Koko perheen kanssa liikkuminen, ulkoileminen ja touhuaminen ovat valintoja, joiden myötä lapsi oppii liikkumisen kuuluvan päivittäiseen elämään. Aikuisen kannustaminen ja oma esimerkki lisäävät lapsen fyysistä aktiivisuutta.
3. Kuuntele
Lapsi on utelias ja aktiivinen. Hän käyttää yleensä kaikkia aistejaan ja mielikuvitustaan ottaessaan selvää omista liikkumismahdollisuuksistaan. Lapsella on mielipiteitä, toiveita ja halu osallistua itseään koskeviin päätöksiin ja suunnitelmiin. Lapsen osallisuutta leikkimisessä, liikkumisessa ja arjen toiminnoissa voidaan lisätä kuuntelemalla ja ottamalla hänen mielipiteensä huomioon.
4. Tekemällä taitoja
Lapsen liikunta on fyysisesti aktiivista leikkiä ja hänen tulee saada harjoitella päivittäin motorisia perustaitojaan. Taidot kehittyvät monipuolisesti, kun lapsi pääsee leikkimään yhdessä muiden lasten kanssa erilaisissa ympäristöissä ja kaikkina vuodenaikoina. Turhia kieltoja kannattaa karsia. Jos lapsella on vaikeuksia liikkumisessaan, hänellä on oikeus saada siihen tukea ja apua.
5. Ympäristö haastaa ja hauskuttaa
Lapsi näkee kaiken ympärillään olevan tilan kiinnostavana paikkana liikkumiseen. Aikuiset ratkaisevat, saako lapsi käyttää oivaltamansa mahdollisuudet keksiä erilaisia tapoja liikkua ja muokata ympäristöä fyysisesti aktiivisiin leikkeihinsä. Aikuisten tehtävä on etsiä ja luoda liikkumaan houkuttelevia ympäristöjä, joissa monipuolinen liikkuminen on sallittua.
6. Välineet ja lelut
Välineet ja lelut kiehtovat lasta. Erilaiset liikuntavälineet, kalusteet, tavarat ja kierrätysmateriaalit kannustavat liikkumaan. Fyysisesti aktiivisiin leikkeihin ja peleihin innostavien välineiden on hyvä olla lapsen saatavilla ja vapaassa käytössä. Tukea tarvitseville lapsille tulee tarjota välineitä, jotka mahdollistavat ja helpottavat heidän liikkumistaan.
7. Ohjattu liikunta
Ohjatut liikuntatuokiot ovat erinomainen tapa oppia uusia taitoja turvallisten aikuisten innostavassa ohjauksessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Toiminta tulee suunnitella niin, että kaikilla lapsilla, myös aikaisemmin liikuntaa harrastamattomilla, taidoiltaan muita heikommilla tai liikkumiseensa tukea tarvitsevilla lapsilla on mahdollisuus nauttia liikkumisesta, onnistua ja oppia. Lapsen sukupuoli, perhe, kulttuuri, kieli, terveys tai muut yhdenvertaisuustekijät eivät saa vaikuttaa lapsen osallistumismahdollisuuksiin.
8. Liikunta varhaiskasvatuksesta
Varhaiskasvatuslain perusteella jokaisella varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus suunniteltuun, tavoitteelliseen ja monipuoliseen liikuntakasvatukseen.
9. Koko kylä liikuttaa
Lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukeminen edellyttää yhteistyötä vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä, sekä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa.