Liikkuvan varhaiskasvatuksen liikuttavat kollegat 2022

Liikkuva varhaiskasvatus, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -ohjelmat palkitsivat kuusi Liikuttavaa kollegaa. Palkinnot jaettiin Liikkuen läpi elämän -seminaarissa Turun Logomossa 3.5.2022. Vinkkejä liikuttavista kollegoista kerättiin keväällä ohjelmien verkkosivuilla ja niitä tuli yli 120. Näiden vinkkien ja laadittujen kriteerien perusteella ohjelmat valitsivat kuusi palkittavaa.

Ikaalisen vinkit varhaiskasvatussuunnitelman päivittämiseen

Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman päivityksen myötä kuntien on määrä päivittää paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmansa elokuuhun 2022 mennessä. Liikkuminen näkyy läpileikkaavana teemana valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa. Ikaalisissa päivitystyö on jo hyvää vauhtia käynnissä.

Lapsi haluaa liikkeelle nyt!

Varhaiskasvatusikäisen lapsen liikkuminen on usein pyrähdyksenomaista, kokeilevaa ja säntäilevääkin. Mitä vaivalloisempi ja pidempi matka liikuntaympäristöön on, sitä todennäköisemmin lapsella on perillä jo jokin muu kiinnostuksen kohde. Siksi pienelle lapselle on tärkeää taata turvallinen lähiympäristö, joka mahdollistaa spontaanit, mielekkäät ja välittömät liikkumiset yhdessä aikuisen kanssa.

Uutta tietoa pienten lasten liikkumisesta ja motorisista taidoista

Yli 90 prosenttia 4–6-vuotiaista lapsista liikkuu suositusten mukaisesti vähintään kolme tuntia päivässä. Reipasta ja rasittavaa liikkumista sen sijaan kaivattaisiin lisää pienten lasten arkeen: suositeltu tunti reipasta ja rasittavaa liikkumista kertyi vain 46–85 prosentille lapsista.

Arkiseikkailusta kiittää sekä lapsi että aikuinen

Arkiliikunta muodostaa pääosan viikoittaisesta liikkumisestamme. Tauotan istumista, kävelen portaat, heittäydyn lapsen kanssa painimaan ja ulkoilen. Siinä tyypillistä lapsiperheen aikuisen arkiliikuntaa, jota ei edes liikunnaksi aina käsitä.

”Mä olen tosi hyvä hyppimään!”

Lapsen oma kokemus motorisesta pätevyydestä tukee lapsen osallisuutta liikkumisessa
Motoriset taidot ja fyysinen aktiivisuus ovat hyvin läheisesti vuorovaikutuksessa, mutta myös kokemus omasta motorisesta pätevyydestä on yhteydessä siihen, lähteekö lapsi leikkimään muiden kanssa vai ei.

Viidesosa varhaiskasvatuksen henkilöstöstä arvioi työkykynsä heikentyneeksi

Varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstö arvioi oman työkykynsä paremmaksi ruumiillisten kuin henkisten vaatimusten kannalta. Peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstöstä neljäsosa arvioi työkykynsä heikentyneeksi. Tulokset selviävät Liikkuvat-ohjelmien vuoden 2020 henkilöstökyselyiden tuloksista.