Kategoria: Artikkelit

Maalis-huhtikuu on Nykytilan arviointi -työkalun täyttämisen aikaa. Kysyimme Ylöjärven kokemuksia työkalun käytöstä ja tulosten hyödyntämisestä.

Varhaiskasvatusikäisen lapsen liikkuminen on usein pyrähdyksenomaista, kokeilevaa ja säntäilevääkin. Mitä vaivalloisempi ja pidempi matka liikuntaympäristöön on, sitä todennäköisemmin lapsella on perillä jo jokin muu kiinnostuksen kohde. Siksi pienelle lapselle on tärkeää taata turvallinen lähiympäristö, joka mahdollistaa spontaanit, mielekkäät ja välittömät liikkumiset yhdessä aikuisen kanssa.

Yli 90 prosenttia 4–6-vuotiaista lapsista liikkuu suositusten mukaisesti vähintään kolme tuntia päivässä. Reipasta ja rasittavaa liikkumista sen sijaan kaivattaisiin lisää pienten lasten arkeen: suositeltu tunti reipasta ja rasittavaa liikkumista kertyi vain 46–85 prosentille lapsista.

Arkiliikunta muodostaa pääosan viikoittaisesta liikkumisestamme. Tauotan istumista, kävelen portaat, heittäydyn lapsen kanssa painimaan ja ulkoilen. Siinä tyypillistä lapsiperheen aikuisen arkiliikuntaa, jota ei edes liikunnaksi aina käsitä.

Lapsen oma kokemus motorisesta pätevyydestä tukee lapsen osallisuutta liikkumisessa
Motoriset taidot ja fyysinen aktiivisuus ovat hyvin läheisesti vuorovaikutuksessa, mutta myös kokemus omasta motorisesta pätevyydestä on yhteydessä siihen, lähteekö lapsi leikkimään muiden kanssa vai ei.

PIILO on pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seurannan tutkimus- ja kehittämishanke, joka liittyy Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaan. Tavoitteena on kehittää pienten lasten hyvinvoinnin seurantaa ja hyödyntää tuloksia hyvinvoinnin edistämisessä.

Sateinen ja kolea sää ei haittaa tippaakaan, kun Paltamossa perhepäivähoidon lapset liikkuvat kaikin mahdollisin tavoin hoitopaikkojensa pihapiireissä. Liikettä ja liikkumisen iloa syntyy, kun tarpeettomat kiellot unohdetaan, lasten annetaan osallistua suunnitteluun ja aikuiset heittäytyvät hymyssä suin menoon mukaan.

Nykytilan arviointi -työkalu on käytössä kaikilla Kirkkonummen 35 päiväkodilla, 17 perhepäivähoitajalla ja kolmella asukaspuistolla. Kunnan noin 2 500 lasta ovat mukana toiminnassa, joka kehittyy jatkuvasti.

Varhaiskasvatuksen, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstö arvioi oman työkykynsä paremmaksi ruumiillisten kuin henkisten vaatimusten kannalta. Peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstöstä neljäsosa arvioi työkykynsä heikentyneeksi. Tulokset selviävät Liikkuvat-ohjelmien vuoden 2020 henkilöstökyselyiden tuloksista.

Vantaan liikuntapalvelukoordinaattori Jani Heinonen on kiertänyt kolmessa vuodessa suurimman osan kaupungin noin 130 päiväkodista. Lapsia niissä on noin 10 000. Olosuhteiden kehittämisessä mennään nyt kohti luonnonmukaisuutta ja yksinkertaisuutta.

Toivalan päiväkodissa Siilinjärvellä lapsille tarjotaan monipuolisesti liikkumisen mahdollisuuksia sekä sisällä että ulkona. Liikkumista suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan systemaattisesti, ja myös perheet on otettu Liikkuva varhaiskasvatus -toiminnan piiriin.

Karhukallion päiväkoti lähti vuonna 2014 ensimmäisten joukossa mukaan Ilo kasvaa liikkuen -pilottihankkeeseen, joka on sittemmin laajentunut Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaksi. Kuudessa vuodessa liikkuminen on kasvanut osaksi toimintakulttuuria, ja kehittämistyön äärellä häärää koko henkilöstö.